Esa-Jussi Salminen

Ulkomaat

Ruotsin vuoden 2018 parlamenttivaalien lopputuloksesta

Kun tuli sekaannuttua Ruotsin vaaleihin lopullisen ääntenlaskennan ollessa kesken, koen mielekkääksi julkaista blogissani parlamenttivaalien lopputuloksen. Näissähän ei ole mitään kovin ihmeellistä alustaviin tuloksiin verrattuna, mutta ehkä tässä tulee itse kullekin jotain tietoa Ruotsin vaalijärjestelmästä.

Sepitys

Venäjän media myllyttää. Se hämmentää ja sepittää. Venäjä väittää, ettei sillä ole mitään tekemistä Salisburyn myrkytysten kanssa.

Myrkkyisku johti yhden ihmisen kuolemaan ja neljä ihmistä joutui rankkoihin sairaalahoitoihin. Myrkytyksissä käytettiin sotilastason Novitšok-hermomyrkkyä.

Tärkein oppi Ruotsin vaaleista

Suomalainen vaalijärjestelmä kaipaa perustavaa uudistusta. Ihmisten äänestysinnokkus on pohjalukemissa, eikä nykyisellä järjestelmällä tätä korjata.

Itse uskon siihen, että siirtyminen pohjoismaiseen listavaalijärjestelmään toisi lisäpotkua suomalaiseen edustukselliseen demokratiaan.

Ruotsissa äänestysprosentti viime valtiopäivävaaleissa nousee 85 prosenttiin.Kotimaassa esim viime kunnallisvaaleissa uurnille vaivautui vain 58 prosenttia äänioikeutetuista.

Kun erot naapurimaiden välillä ovat näin suuret, on pakko kysyä, mikä järjestelmässämme on vialla.

Ruotsin Nato-ovi pysyy kiinni

Kun Ruotsi aivastaa, Suomi vilustuu. Suomi onkin ainoa maa maailmassa, jossa Ruotsin vaaleilla on merkitystä, kuten kirjailija Jörn Donner on aivan oikein todennut. Siksi myös meillä seurataan tiiviisti länsinaapurin tapahtumia ja nyt alkaneita uuden hallituksen synnytystuskia.

Valitettavasti huomio on pyörinyt vain yhden asian ympärillä: äärioikeistolaisen Ruotsidemokraattien nousussa. Vaikka voitto oli selvä, maanvyörymäksi sitä voi tuskin sanoa. Korkeintaan se oli muukalaisvihan synkkä mutavyöry.

Ruotsin vaalit: SD otti ison askeleen eteenpäin

Ruotsin valtiopäivävaalien tuloksena Ruotsidemokraatit (SD) saivat huomattavan vaalivoiton. Odotettua rysäystä ei tullut, mutta kuten Ruotsin lehdet ja ulkomaan lehdet ovat todenneet, kyse oli poliittisesta maanjäristyksestä (https://www.svd.se/tysk-kronikor-sverige-har-forandrats--det-ar-laskigt).

Onko presidentti Trumpin ulkopolitiikka isolationismia vai jotain muuta?

Presidentti Donald Trumpin ympärillä riehuva myrsky sen kun vain kiihtyy, kuten olemme saaneet nähneet, kuulleet ja lukeneet niin amerikkalaisista kuin suomalaistakin tiedotusvälineistä viime päivinä. Mitään kovin uutta eivät uusimmatkaan paljastukset kuitenkaan tosiasiassa ole tuottaneet. Presidentin käyttäytyminen niin julkisuudessa kuin ilmeisesti yksityisesti makuukamaria myöten (varsinaiset sänkytouhut kuitenkin muissa sängyissä kuin Valkoisen talon makuukamarissa sijaitsevassa) on paljastettu jokseenkin laajalti jo monesti ja paljon aikaisemmin.

Chemnitzissäkin tarvitaan vuoropuhelua

Monet suomalaiset ovat seuranneet järkyttyneinä uutisia saksalaisen Chemnitzin kaupungin viime päivien tapahtumista. Äärioikeiston mielenosoittajat marssivat sunnuntaina ja maanantaina natsitervehdyksiä tehden ja hyökkäillen satunnaisten ulkomaalaisilta näyttävien ohikulkijoiden kimppuun. Maanantaina kaduilla oli jopa 5000 äärioikeiston mielenosoittajaa ja 2200 vastamielenosoittajaa. Ainakin kuusi ihmistä loukkaantui.

Mahdollisuudesta uhaksi

Viimeisessä The Economistissa käsitellään laajasti kansainvälistä muuttoliikettä. Lehti toteaa jälleen kerran ihmisten vapaan liikkuvuuden olevan valtaosaltaan eduksi sekä muuttajille että heidän lähtö- ja tulomailleen. Tulossa olevan Michael Clemensin kirjan (The Walls of Nations, Columbia University Press) laskelmien mukaan vapaan muuttoliikkeen ansiosta maailmantalous voisi kasvaa jopa kaksi kertaa suuremmaksi kuin nykyisten rajoitusten voimassaollessa (ks. linkki).

SD vaatii äänioikeutta pois kymmeniltätuhansilta ruotsinsuomalaisilta

Uusnatsiliikkeestä alkunsa saanut ruotsidemokraatit-puolue (Sverigedemokraterna, SD) vaatii äänioikeutta pois kaksoiskansalaisilta ja kaksoiskansalaisuuden kieltämistä Ruotsissa. Gallupit ennustavat ruotsidemokraateille lähes 20 prosentin kannatusta Ruotsin parlamenttivaaleissa, jotka pidetään reilun parin viikon päästä.

Rajat kiinni -porukka ei tunne armoa

Viime viikonlopuna Latinalaisen Amerikan maissa moni heräsi uuteen tilanteeseen, jonka kuviteltiin olevan mahdollista vain niin sanotuissa kehittyneissä maissa. Se uusi tilanne on ”Rajat kiinni” -liikkeen kaltaisen liikkeen esiille tuleminen Costa Ricassa ja Brasiliassa.

Toimituksen poiminnat

Tämän blogin suosituimmat kirjoitukset

Julkaise syötteitä