Tämän blogin uusimmat kirjoitukset http://esa-jussisalminen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/blogi/blog Thu, 04 Oct 2018 20:53:19 +0300 fi Natsi-Saksan murskaamisesta uusia kuvauksia http://esa-jussisalminen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/262041-natsi-saksan-murskaamisesta-uusia-kuvauksia <p><br />Toisessa maailmansodassa Saksa tunkeutui syvälle Neuvostoliiton alueelle ja jyskytteli Moskovan liepeitä, mutta puna-armeija sai sen torjuttua ja runnoi natsit takaisin, Berliiniin asti. Tämä sopii hyvin ylikansallisen sankaritarinan alustaksi, koska Neuvostoliitto oli tämän sodan uhri, jonka kimppuun Saksa hyökkäsi. Toki muussa tapauksessa Neuvostoliitto olisi hyökännyt Saksaan ennen pitkää.&nbsp;</p><p><br />Puna-armeijassa oli luonnollisesti myös udmurttilaisia sotilaita, kuten myös kaikkien sukukansojemme sotilaita. Runsaasti on myös natsi-Saksaa vastaan taistelleita suomalais-ugrilaisia sotasankareita ja pilvin pimein kaatuneita.&nbsp;</p><p><br />Kun eräs suomalainen oli lukenut 1930-luvulla vainojen uhriksi joutuneen Ashaltshi Okin tarinaa ja sitä, kuinka tämä sitten onnellisena lähti rintamalääkäriksi, hän ihmetteli, miten Ashaltshi Oki saattoi puolustaa Neuvostoliittoa. Minusta olisi peräti ihmeellistä, jos ei olisi puolustanut. Neuvostoliitto vainosi useita omiaan mielivaltaisin, tekaistuin perustein, mutta tuolloinhan ei vielä tiedetty, mitä vangituille oli tapahtunut. Natseista sen sijaan tiedettiin, että he tappoivat kaikki tielleen osuneet ihmiset mummoista pikkulapsiin ja polttivat ja tuhosivat kaiken tieltään.</p><p><br />Taistelu natsi-Saksaa vastaan on udmurttilaisen kirjallisuuden tärkeimpiä aiheita, ellei peräti tärkein ja yleisin. Udmurttilaisten novellien suomennoskokoelmaan valitsemistani 37 novellista 30 on ilmestynyt toisen maailmansodan jälkeisenä aikana. Näistä neljä kertoo&nbsp; juuri toisesta maailmansodasta. Niissä kerrotaan, mikä tapaus saa nuoren äidin lähtemään partisaaniksi, miten neuvostotiedustelijat saavat hankituksi vihollisen selustasta arvokkaita dokumentteja, miten udmurttilainen metsästäjä kunnostautuu sodassa ja miten valkovenäläisen kylän natsimiehityksen aikainen petturi saadaan lopulta kiikkiin vuosikymmeniä sodan jälkeen.</p><p><br />Urhea udmurttilainen sotilas taistelee Berliinistä, mutta kaatuu ennen voitonpäivää. Nuoripari ehtii olla naimisissa vain kuukauden, kun mies kutsutaan rintamalle&nbsp; eikä hän koskaan palaa. Sodan tuhoama perheonni on yleinen taustajuoni monessa novellissa, joka ei muuten ole varsinainen sotanovelli. Näinhän tietysti olikin: sotaan joutuivat juuri parhaassa naimaiässä olevat udmurtit. Sodan tuhoama nuorenparin onni mainitaan peräti viidessä novellissa eräänlaisena tarinan taustoituksena: näissä siis mies ei palaa. Yhdessä näistä tosin kyse on ensimmäisestä maailmansodasta.&nbsp;</p><p><br />Lisäksi yhdessä novellissa nuori aviomies palaa kyllä rintamalta rampana, mutta kuolee piakkoin kotona. Yhdessä novellissa mies palaa sodasta lievästi haavoittuneena. Ainoastaan kahdessa novellissa mainitaan paluu sodasta ehjin nahoin. Kaiken kaikkiaan toinen maailmansota, 1900-luvun suurin katastrofi on läsnä joko etualalla tai taustalla 13 novellissa 37 udmurttilaisesta novellista, jotka edustavat tasapuolisesti kaikkia udmurttilaisia novelleja.&nbsp;</p><p><br />Tämän lisäksi yksi novelleista liittyy kokonaisuudessaan ensimmäiseen maailmansotaan ja niin ikään yksi kansalaissotaan. Toiseksi viimeisin novelli vuodelta 2017 tulee maininneeksi jopa Syyrian sodan. Yhdessä novellissa karataan armeijasta ja yhdessä sieltä palataan ihan normaalisti vanhoja udmurttilaisia perinteitä kunnioittaen. Armeijasta palaavan on näet ensiksi mentävä johonkin toiseen taloon ja vasta sitten kotiinsa.</p><p>&nbsp;</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div>
Toisessa maailmansodassa Saksa tunkeutui syvälle Neuvostoliiton alueelle ja jyskytteli Moskovan liepeitä, mutta puna-armeija sai sen torjuttua ja runnoi natsit takaisin, Berliiniin asti. Tämä sopii hyvin ylikansallisen sankaritarinan alustaksi, koska Neuvostoliitto oli tämän sodan uhri, jonka kimppuun Saksa hyökkäsi. Toki muussa tapauksessa Neuvostoliitto olisi hyökännyt Saksaan ennen pitkää. 


Puna-armeijassa oli luonnollisesti myös udmurttilaisia sotilaita, kuten myös kaikkien sukukansojemme sotilaita. Runsaasti on myös natsi-Saksaa vastaan taistelleita suomalais-ugrilaisia sotasankareita ja pilvin pimein kaatuneita. 


Kun eräs suomalainen oli lukenut 1930-luvulla vainojen uhriksi joutuneen Ashaltshi Okin tarinaa ja sitä, kuinka tämä sitten onnellisena lähti rintamalääkäriksi, hän ihmetteli, miten Ashaltshi Oki saattoi puolustaa Neuvostoliittoa. Minusta olisi peräti ihmeellistä, jos ei olisi puolustanut. Neuvostoliitto vainosi useita omiaan mielivaltaisin, tekaistuin perustein, mutta tuolloinhan ei vielä tiedetty, mitä vangituille oli tapahtunut. Natseista sen sijaan tiedettiin, että he tappoivat kaikki tielleen osuneet ihmiset mummoista pikkulapsiin ja polttivat ja tuhosivat kaiken tieltään.


Taistelu natsi-Saksaa vastaan on udmurttilaisen kirjallisuuden tärkeimpiä aiheita, ellei peräti tärkein ja yleisin. Udmurttilaisten novellien suomennoskokoelmaan valitsemistani 37 novellista 30 on ilmestynyt toisen maailmansodan jälkeisenä aikana. Näistä neljä kertoo  juuri toisesta maailmansodasta. Niissä kerrotaan, mikä tapaus saa nuoren äidin lähtemään partisaaniksi, miten neuvostotiedustelijat saavat hankituksi vihollisen selustasta arvokkaita dokumentteja, miten udmurttilainen metsästäjä kunnostautuu sodassa ja miten valkovenäläisen kylän natsimiehityksen aikainen petturi saadaan lopulta kiikkiin vuosikymmeniä sodan jälkeen.


Urhea udmurttilainen sotilas taistelee Berliinistä, mutta kaatuu ennen voitonpäivää. Nuoripari ehtii olla naimisissa vain kuukauden, kun mies kutsutaan rintamalle  eikä hän koskaan palaa. Sodan tuhoama perheonni on yleinen taustajuoni monessa novellissa, joka ei muuten ole varsinainen sotanovelli. Näinhän tietysti olikin: sotaan joutuivat juuri parhaassa naimaiässä olevat udmurtit. Sodan tuhoama nuorenparin onni mainitaan peräti viidessä novellissa eräänlaisena tarinan taustoituksena: näissä siis mies ei palaa. Yhdessä näistä tosin kyse on ensimmäisestä maailmansodasta. 


Lisäksi yhdessä novellissa nuori aviomies palaa kyllä rintamalta rampana, mutta kuolee piakkoin kotona. Yhdessä novellissa mies palaa sodasta lievästi haavoittuneena. Ainoastaan kahdessa novellissa mainitaan paluu sodasta ehjin nahoin. Kaiken kaikkiaan toinen maailmansota, 1900-luvun suurin katastrofi on läsnä joko etualalla tai taustalla 13 novellissa 37 udmurttilaisesta novellista, jotka edustavat tasapuolisesti kaikkia udmurttilaisia novelleja. 


Tämän lisäksi yksi novelleista liittyy kokonaisuudessaan ensimmäiseen maailmansotaan ja niin ikään yksi kansalaissotaan. Toiseksi viimeisin novelli vuodelta 2017 tulee maininneeksi jopa Syyrian sodan. Yhdessä novellissa karataan armeijasta ja yhdessä sieltä palataan ihan normaalisti vanhoja udmurttilaisia perinteitä kunnioittaen. Armeijasta palaavan on näet ensiksi mentävä johonkin toiseen taloon ja vasta sitten kotiinsa.

 

]]>
6 http://esa-jussisalminen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/262041-natsi-saksan-murskaamisesta-uusia-kuvauksia#comments Armeija Natsi-Saksa Toinen maailmansota Udmurttilainen kirjallisuus Udmurttilainen novelli Thu, 04 Oct 2018 17:53:19 +0000 Esa-Jussi Salminen http://esa-jussisalminen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/262041-natsi-saksan-murskaamisesta-uusia-kuvauksia
Sandarmohin ruumiit päivänvaloon! http://esa-jussisalminen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/261980-sandarmohin-ruumiit-paivanvaloon <p><br />Ansioituneen erikoistoimittaja Arja Paanasen raporttien kautta olen pystynyt seuraamaan Karjalan Sandarmohin hautojen ympärillä käytävää uudelleen käyntiin polkaistua stalinistista propagandaa.<br /><a href="https://www.is.fi/ulkomaat/art-2000005849921.html" title="https://www.is.fi/ulkomaat/art-2000005849921.html">https://www.is.fi/ulkomaat/art-2000005849921.html</a></p><p><br />Tämä kiinnostaa minua sikäli, että Sandarmohhan on minulle tuttu entuudestaan. Siellähän&nbsp; ammuttiin Udmurtian kuuluisa kirjailija Kuzebai Gerd 1.11.1937. Tuona päivänä vietettiin Sandarmohissa lokakuun vallankumouksen 20-vuotisjuhlia ampumalla sen kunniaksi 1111 ihmistä. Hänen kuuluisa novellinsa Mati kuuluu suomennoskokoelmaani.</p><p><br />Samoin Konstantin Jakovlev (1890&ndash;1937) ammuttiin noissa samoissa pippaloissa samana päivänä. Häneltä olen suomentanut yhteiskuntakriittisen tragikomedian Konjakki.&nbsp;</p><p><br />Minun novellikirjailijoistani ainakin nämä kaksi ovat ilmeisesti jossain tuolla Karjalassa edelleen.&nbsp;</p><p><br />Grigori Medvedev (1904-1938) joutui myös vainotuksi ja tapetuksi, mutta viralliset tiedot eivät näytä kertovan tarkemmin, missä ja miten. Tutkitaan! Hänen kynästään on kertomus hirveästä katovuodesta Nälkävuosi, joka niinikään on suomennettu.</p><p><br />Itse asiassa kokoelmani novellikirjailijoista kaikki seitsemän ensimmäistä, ennen sotaa novellinsa julkaisseet joutuivat vainojen kohteeksi. Grigori Vereshtshagin ehti kuolla luonnollisesti syrjäytettynä papin virastaan ja Ashaltshi Oki selvisi pidätyksillä.</p><p><br />Ehkä siinä sivussa, kun noita Sandarmohin hautoja on ruvettu availemaan, voisi kaivaa ylös myös Kuzebai Gerdin, Konstantin Jakovlevin ja Grigori Medvedevin ruumiit ja tuoda ne teokseni julkaisutilaisuuteen?</p><p>&nbsp;</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div>
Ansioituneen erikoistoimittaja Arja Paanasen raporttien kautta olen pystynyt seuraamaan Karjalan Sandarmohin hautojen ympärillä käytävää uudelleen käyntiin polkaistua stalinistista propagandaa.
https://www.is.fi/ulkomaat/art-2000005849921.html


Tämä kiinnostaa minua sikäli, että Sandarmohhan on minulle tuttu entuudestaan. Siellähän  ammuttiin Udmurtian kuuluisa kirjailija Kuzebai Gerd 1.11.1937. Tuona päivänä vietettiin Sandarmohissa lokakuun vallankumouksen 20-vuotisjuhlia ampumalla sen kunniaksi 1111 ihmistä. Hänen kuuluisa novellinsa Mati kuuluu suomennoskokoelmaani.


Samoin Konstantin Jakovlev (1890–1937) ammuttiin noissa samoissa pippaloissa samana päivänä. Häneltä olen suomentanut yhteiskuntakriittisen tragikomedian Konjakki. 


Minun novellikirjailijoistani ainakin nämä kaksi ovat ilmeisesti jossain tuolla Karjalassa edelleen. 


Grigori Medvedev (1904-1938) joutui myös vainotuksi ja tapetuksi, mutta viralliset tiedot eivät näytä kertovan tarkemmin, missä ja miten. Tutkitaan! Hänen kynästään on kertomus hirveästä katovuodesta Nälkävuosi, joka niinikään on suomennettu.


Itse asiassa kokoelmani novellikirjailijoista kaikki seitsemän ensimmäistä, ennen sotaa novellinsa julkaisseet joutuivat vainojen kohteeksi. Grigori Vereshtshagin ehti kuolla luonnollisesti syrjäytettynä papin virastaan ja Ashaltshi Oki selvisi pidätyksillä.


Ehkä siinä sivussa, kun noita Sandarmohin hautoja on ruvettu availemaan, voisi kaivaa ylös myös Kuzebai Gerdin, Konstantin Jakovlevin ja Grigori Medvedevin ruumiit ja tuoda ne teokseni julkaisutilaisuuteen?

 

]]>
5 http://esa-jussisalminen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/261980-sandarmohin-ruumiit-paivanvaloon#comments Grigori Medvedev Kuźebai Gerd Sandarmoh Udmurttilainen novelli Vainojen uhrit Wed, 03 Oct 2018 13:56:13 +0000 Esa-Jussi Salminen http://esa-jussisalminen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/261980-sandarmohin-ruumiit-paivanvaloon
Udmurtia julistautui itsenäiseksi http://esa-jussisalminen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/261335-udmurtia-julistautui-itsenaiseksi <p><br />Eilen 20. syyskuuta Udmurtia julistautui itsenäiseksi.&nbsp; Julistuksessa lukee venäjäksi näin: &quot;Удмуртская Республика &ndash; суверенное государство, исторически утвердившееся на основе осуществления удмуртской нацией своего неотъемлемого права на самоопределение&quot;. Sen mukaan Udmurtian tasavalta on suvereeni valtio, joka historiallisesti pohjautuu udmurttien luovuttamattomaan itsemääräämisoikeuteen.</p><p><br />Vuosi oli 1990 ja Udmurtia oli Neuvostoliiton tasavalloista ensimmäisiä tällaisen julistuksen antajia, vain kuukautta Tatarstanin jälkeen. Eilen olisimme siis voineet juhlia Udmurtian itsenäisyyden 28-vuotista taivalta tai ainakin Udmurtian valtiollisen (toki eriasteisen) suvereniteetin juhlaa. Se olisikin ollut edes hieman myönteisempi juhla kuin eilen laajemmin vietetty kuolleiden uralilaisten kielten päivä.&nbsp;</p><p><br />Tämä vuosipäivä sivuutettiin myös täällä Udmurtiassa, vaikka se on Udmurtian lähihistorian ja valtiollisen kehityksen yksi tärkeä etappi. Sen sijaan suurella rummutuksella juhlistettiin aseseppien päivää 19. syyskuuta.<br />Venäjänkielisestä netistä kyllä löytyy useita tietoja itsenäisyysjulistuksesta: &quot;20 сентября 1990 года Верховный Совет Удмуртской АССР провозгласил суверенитет республики&quot;. Itse julistuskin löytyy täältä arkistosta:<br /><a href="http://old.lawru.info/base71/part4/d71ru4419.htm" title="http://old.lawru.info/base71/part4/d71ru4419.htm">http://old.lawru.info/base71/part4/d71ru4419.htm</a></p><p><br />Kolme vuotta sitten kirjoitetussa artikkelissa 25 vuoden takainen julistus nähdään tärkeänä vaiheena Udmurtian ja federaation keskuksen suhteiden luomisessa uudessa tilanteessa:<br /><a href="http://sp-18.ru/2015/09/deklaracii-o-suverenitete-udmurtii-25-let/" title="http://sp-18.ru/2015/09/deklaracii-o-suverenitete-udmurtii-25-let/">http://sp-18.ru/2015/09/deklaracii-o-suverenitete-udmurtii-25-let/</a></p><p><br />Suomeksi yritin hakua Udmurtian itsenäisyysjulistus, mutta sellainen ei tuottanut tulosta. Katsoin myös suomalaista tekstiä Udmurtiasta. Siellä jopa wikipedia tulee sensuroineeksi aiheen esittämällä epätarkkoja arveluita: &quot;Neuvostoliiton hajottua 1991 Udmurtia antoi suvenerisuusjulistuksen...&quot;</p><p>&nbsp;</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div>
Eilen 20. syyskuuta Udmurtia julistautui itsenäiseksi.  Julistuksessa lukee venäjäksi näin: "Удмуртская Республика – суверенное государство, исторически утвердившееся на основе осуществления удмуртской нацией своего неотъемлемого права на самоопределение". Sen mukaan Udmurtian tasavalta on suvereeni valtio, joka historiallisesti pohjautuu udmurttien luovuttamattomaan itsemääräämisoikeuteen.


Vuosi oli 1990 ja Udmurtia oli Neuvostoliiton tasavalloista ensimmäisiä tällaisen julistuksen antajia, vain kuukautta Tatarstanin jälkeen. Eilen olisimme siis voineet juhlia Udmurtian itsenäisyyden 28-vuotista taivalta tai ainakin Udmurtian valtiollisen (toki eriasteisen) suvereniteetin juhlaa. Se olisikin ollut edes hieman myönteisempi juhla kuin eilen laajemmin vietetty kuolleiden uralilaisten kielten päivä. 


Tämä vuosipäivä sivuutettiin myös täällä Udmurtiassa, vaikka se on Udmurtian lähihistorian ja valtiollisen kehityksen yksi tärkeä etappi. Sen sijaan suurella rummutuksella juhlistettiin aseseppien päivää 19. syyskuuta.
Venäjänkielisestä netistä kyllä löytyy useita tietoja itsenäisyysjulistuksesta: "20 сентября 1990 года Верховный Совет Удмуртской АССР провозгласил суверенитет республики". Itse julistuskin löytyy täältä arkistosta:
http://old.lawru.info/base71/part4/d71ru4419.htm


Kolme vuotta sitten kirjoitetussa artikkelissa 25 vuoden takainen julistus nähdään tärkeänä vaiheena Udmurtian ja federaation keskuksen suhteiden luomisessa uudessa tilanteessa:
http://sp-18.ru/2015/09/deklaracii-o-suverenitete-udmurtii-25-let/


Suomeksi yritin hakua Udmurtian itsenäisyysjulistus, mutta sellainen ei tuottanut tulosta. Katsoin myös suomalaista tekstiä Udmurtiasta. Siellä jopa wikipedia tulee sensuroineeksi aiheen esittämällä epätarkkoja arveluita: "Neuvostoliiton hajottua 1991 Udmurtia antoi suvenerisuusjulistuksen..."

 

]]>
13 http://esa-jussisalminen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/261335-udmurtia-julistautui-itsenaiseksi#comments Suomalais-ugrilaiset kansat Suvereniteetti Udmurtia Udmurtian itsenäisyysjulistus 20.9.1990 Udmurtit Fri, 21 Sep 2018 11:27:44 +0000 Esa-Jussi Salminen http://esa-jussisalminen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/261335-udmurtia-julistautui-itsenaiseksi
Touko Aalto uupui - tässä syy! http://esa-jussisalminen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/260947-touko-aalto-uupui-tassa-syy <p><br />Juuri 10 min sitten Touko Aalto näyttää kirjoittaneen päivityksen, jossa hän kertoo jäävänsä sairauslomalle:<br />&quot;Olen tänään ilmoittanut jääväni lääkärin määräyksestä sairauslomalle. Olen uupunut ja nyt ymmärtänyt, että jaksamiseni rajat ovat tulleet vastaan. Minusta on tärkeää, että työssä jaksamisesta ja vaativaa työtä tekevien uupumisesta puhutaan avoimesti. Kukaan meistä ei veny loputtomiin, vaikka kuinka yrittäisi. Kenenkään, ei myöskään poliitikon, pidä vaarantaa terveyttään työn takia.&quot;</p><p><br />Tämä nyt laittoi minut kirjoittamaan blogikirjoituksen, jota olen jo pitkään hautonut. Kuten joku saattoi huomata olin blogistanista pois kesällä pitkään. En aio kertoa, löhösinkö kalliolla vai juoksinko maratoneja vai käänsinkö udmurttilaisia novelleja suomeksi. Se ei todellakaan kuulu teille. Loman pitämisen luulisi olevan itsestäänselvyys tällaisena hyvinvoinnin aikana. Ilman lomaa ei ole työtä, aivan samoin kuin ilman päivää ei ole yötä, eikä ilman talvea ole kesää. Jos ei osaa ottaa rennosti, ei pysty myöskään tsemppaamaan tarvittaessa. Kyky tylsistyä on ehdoton innostumisen edellytys.</p><p><br />Olin pois Uudesta Suomesta ja se teki todella hyvää. En olisi kestänyt teitä enää hetkeäkään kesäkuisten kirjoitusteni jälkeen. Tunne oli epäilemättä molemminpuolinen. Nyt sitten voimmekin aloittaa innolla syyskauden! Olin 2,5 kk lomalla varsinaisesta työstäni suomen opettajana. Ikävän lyhyt aika, mutta juuri ja juuri riittää. Kesällä olisi opiskelijoiden ja laitoksemme näkeminenkin oksettanut.</p><p><br />On käsittämätöntä miten hukassa elämän syklisyyden peruslait ovat nyky-yhteiskunnassa, vaikka tietoa pitäisi olla vaikka kuinka. Ihmiset on aivopesty luulemaan, että heitä tarvitaan joka hetki. Erityisen huonosti käyttäytyvät poliitikot, joiden luulisi olevan jonkinlaisena esimerkkinä kansalle. Mutta mitä vielä, he pilaavat kaikki kesälomansa ravaamassa typerissä kissanristiäisissä. Jos minä olisin kansanedustaja pistäisin heti kesäloman alussa lapun luukulle: LOMAN AIKANA EN OLE TAVATTAVISSA. YHTEYDENOTTO EHDOTTOMASTI KIELLETTY!</p><p><br />Suomi Areena pitäisi kieltää.&nbsp; Itse en tule äänestämään ketään, joka ei osaa pitää huolta edes itsestään. Miten voi olettaa, että toisten asioiden hoitaminen silloin sujuu???</p><p><br />Joten ei todellakaan ihme, jos joku uupuu. Jos et pidä kesälomaa, saat yllätyssairasloman. Luonnonlakien alaisia olemme. Jos olet korvaamaton, kerro se hautausmaan matosille.</p><p>Ennen muinoin luonto piti syklisyydestä ja rytmistä huolen: kesällä maataloudessa piti raataa, mutta sitten talvella saattoi olla aikaa nukkua ja tarinoida pimeässä kunnolla. Nykyisin se näyttää olevan kovin vaikeaa.</p><p>&nbsp;</p><p>PS Hyvää ansaittua lomaa kaikesta huolimatta myös niille, jotka sitä syksyllä vasta pitävät!</p><p>&nbsp;</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div>
Juuri 10 min sitten Touko Aalto näyttää kirjoittaneen päivityksen, jossa hän kertoo jäävänsä sairauslomalle:
"Olen tänään ilmoittanut jääväni lääkärin määräyksestä sairauslomalle. Olen uupunut ja nyt ymmärtänyt, että jaksamiseni rajat ovat tulleet vastaan. Minusta on tärkeää, että työssä jaksamisesta ja vaativaa työtä tekevien uupumisesta puhutaan avoimesti. Kukaan meistä ei veny loputtomiin, vaikka kuinka yrittäisi. Kenenkään, ei myöskään poliitikon, pidä vaarantaa terveyttään työn takia."


Tämä nyt laittoi minut kirjoittamaan blogikirjoituksen, jota olen jo pitkään hautonut. Kuten joku saattoi huomata olin blogistanista pois kesällä pitkään. En aio kertoa, löhösinkö kalliolla vai juoksinko maratoneja vai käänsinkö udmurttilaisia novelleja suomeksi. Se ei todellakaan kuulu teille. Loman pitämisen luulisi olevan itsestäänselvyys tällaisena hyvinvoinnin aikana. Ilman lomaa ei ole työtä, aivan samoin kuin ilman päivää ei ole yötä, eikä ilman talvea ole kesää. Jos ei osaa ottaa rennosti, ei pysty myöskään tsemppaamaan tarvittaessa. Kyky tylsistyä on ehdoton innostumisen edellytys.


Olin pois Uudesta Suomesta ja se teki todella hyvää. En olisi kestänyt teitä enää hetkeäkään kesäkuisten kirjoitusteni jälkeen. Tunne oli epäilemättä molemminpuolinen. Nyt sitten voimmekin aloittaa innolla syyskauden! Olin 2,5 kk lomalla varsinaisesta työstäni suomen opettajana. Ikävän lyhyt aika, mutta juuri ja juuri riittää. Kesällä olisi opiskelijoiden ja laitoksemme näkeminenkin oksettanut.


On käsittämätöntä miten hukassa elämän syklisyyden peruslait ovat nyky-yhteiskunnassa, vaikka tietoa pitäisi olla vaikka kuinka. Ihmiset on aivopesty luulemaan, että heitä tarvitaan joka hetki. Erityisen huonosti käyttäytyvät poliitikot, joiden luulisi olevan jonkinlaisena esimerkkinä kansalle. Mutta mitä vielä, he pilaavat kaikki kesälomansa ravaamassa typerissä kissanristiäisissä. Jos minä olisin kansanedustaja pistäisin heti kesäloman alussa lapun luukulle: LOMAN AIKANA EN OLE TAVATTAVISSA. YHTEYDENOTTO EHDOTTOMASTI KIELLETTY!


Suomi Areena pitäisi kieltää.  Itse en tule äänestämään ketään, joka ei osaa pitää huolta edes itsestään. Miten voi olettaa, että toisten asioiden hoitaminen silloin sujuu???


Joten ei todellakaan ihme, jos joku uupuu. Jos et pidä kesälomaa, saat yllätyssairasloman. Luonnonlakien alaisia olemme. Jos olet korvaamaton, kerro se hautausmaan matosille.

Ennen muinoin luonto piti syklisyydestä ja rytmistä huolen: kesällä maataloudessa piti raataa, mutta sitten talvella saattoi olla aikaa nukkua ja tarinoida pimeässä kunnolla. Nykyisin se näyttää olevan kovin vaikeaa.

 

PS Hyvää ansaittua lomaa kaikesta huolimatta myös niille, jotka sitä syksyllä vasta pitävät!

 

]]>
66 http://esa-jussisalminen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/260947-touko-aalto-uupui-tassa-syy#comments Ammattipoliitikko Kesäloma Suomi Areena Touko Aalto Udmurttilainen novelli Thu, 13 Sep 2018 14:54:43 +0000 Esa-Jussi Salminen http://esa-jussisalminen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/260947-touko-aalto-uupui-tassa-syy
Usko ihmiskunnan hyvyyteen palaa! http://esa-jussisalminen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/260163-usko-ihmiskunnan-hyvyyteen-palaa <p><br />Ihmiskunnan historiassa ei ole puutetta traagisista käänteistä, pahuudesta ja perikadosta. Kaiken keskellä joillakin on pitkälle kehittynyt lahja nähdä hyvät asiat. Totalitarismissa tulee varsin pian vaihe, jossa ei voi tehdä asioille mitään tai teko jää viimeiseksi. Jotkut tekevät silti jotain, jotkut odottavat hetkeä, milloin voi tehdä taas jotain hyvää.&nbsp;</p><p><br />Tällaista kykyä edustaa <strong>Arkadi Klabukovin</strong> novelli <em>Ihminen ei ole yksin</em>. Tekeillä olevassa udmurttilaisten novellien suomenkielisessä kokoelmassa se on kuin tuulahdus toisesta maailmasta. Se sijoittuu kokoelmassa varhaisten traagisten mestarinovellien ja 40-luvun kauheiden sotanovellien jälkeen. Mestarinovellien kirjoittajat joutuivat 30-luvulla vainotuiksi ja useimmat tapetuiksi.&nbsp;</p><p><br />Tämä hellyyttävä novelli käsittelee sitä, kun jo yhdeksän vuotta sokeana ollut mummo viedään kaihileikkaukseen Izhevskiin ja leikkaus onnistuu. Yksinkertaiseen tarinaan liittyy monia kiintoisia sivujuonteita. Miksi mummo pääsee vasta nyt leikkaukseen?&nbsp;</p><p><br />Kaihin (cataracta senilis) poisto harvemmin kai epäonnistuu. Tämäkään kerta ei tee poikkeusta. Se ei olekaan novellin varsinainen jännitysmomentti tai jännitettävä seikka kylläkin, mutta ei kiehtovin asia. Kun luin suuren määrän udmurttikokoelmia valitessani suomennettavia novelleja, tässä novellissa kiinnitin heti huomiota aivan erityiseen seikkaan: mitä novellissa tapahtuu, kun vanha udmurttinainen näkee jälleen.</p><p><br />Sosiaalisessa mediassa lukuisat ihmiset ovat yrittäneet arvata, miten mummo reagoi näön saamiseen ja miksi: kukaan ei ole arvannut oikein. Niinpä kilpailu jatkuu.&nbsp;</p><p><br />Arkadi Klabukovia (1904&ndash;1984) ei yleensä ole totuttu pitämään aivan udmurttilaisen eturivin kirjailijana. Ehkä juuri hänenlaisistaan kirjoitti <strong>Ašaltši Oki Kuźebai Gerdille</strong> 20-luvulla nämä huomiot: En voi kirjoittaa sitä, mitä todella haluaisin enkä halua kirjoittaa valhetta. Ne, jotka voivat kirjoittaa rauhassa, eivät ole mitään kirjailijoita.</p><p><br />Arkadi Klabukovin pelasti varmaan mitättömyys ja niinpä hän eli pitkän elämän. Tai ehkä hänet pelasti pikemminkin hidas kehittyminen ja monipuolisuus: hänen varhaisia novellejaan en kääntäisi, mutta mainittu Ihminen ei ole yksin on hänen myöhempää tuotantoaan ja minä henkilökohtaisesti pidän sitä omalla tavallaan todellisena mestariteoksena. Kirjallisuuden parissa hän toimi kustantamossa, instituutissa, toimittajana ja kirjallisuuden kääntäjänä venäjästä udmurtiksi. Erityisesti hänet tunnetaan lastenkirjailijana.</p><p><br />Vuonna 1956 vainottujen kirjailijoiden maine palautettiin ja Arkadi Klabukov kirjailijaliiton korkeassa virassa olevana henkilökohtaisesti pyysi tuolloin Ašaltši Okia alkamaan jälleen kirjoittamaan. Muita varteenotettavia vainottuja ei tainnut ollakaan enää hengissä. Arkadi Klabukovin suomennettu mestarinovelli ilmestyi Molotin vuoden 1958 ensimmäisessä numerossa.</p><p>&nbsp;&nbsp;</p><p>PS<br />Novellikokoelman nimeksi laittaisin tämän <em>Ihminen ei ole yksin</em>, mutta kun tällaista sanomaa kertoo oikeastaan vain tämä yksi novelli, niin ei se ole kuvaava, valitettavasti.</p>
Ihmiskunnan historiassa ei ole puutetta traagisista käänteistä, pahuudesta ja perikadosta. Kaiken keskellä joillakin on pitkälle kehittynyt lahja nähdä hyvät asiat. Totalitarismissa tulee varsin pian vaihe, jossa ei voi tehdä asioille mitään tai teko jää viimeiseksi. Jotkut tekevät silti jotain, jotkut odottavat hetkeä, milloin voi tehdä taas jotain hyvää. 


Tällaista kykyä edustaa Arkadi Klabukovin novelli Ihminen ei ole yksin. Tekeillä olevassa udmurttilaisten novellien suomenkielisessä kokoelmassa se on kuin tuulahdus toisesta maailmasta. Se sijoittuu kokoelmassa varhaisten traagisten mestarinovellien ja 40-luvun kauheiden sotanovellien jälkeen. Mestarinovellien kirjoittajat joutuivat 30-luvulla vainotuiksi ja useimmat tapetuiksi. 


Tämä hellyyttävä novelli käsittelee sitä, kun jo yhdeksän vuotta sokeana ollut mummo viedään kaihileikkaukseen Izhevskiin ja leikkaus onnistuu. Yksinkertaiseen tarinaan liittyy monia kiintoisia sivujuonteita. Miksi mummo pääsee vasta nyt leikkaukseen? 


Kaihin (cataracta senilis) poisto harvemmin kai epäonnistuu. Tämäkään kerta ei tee poikkeusta. Se ei olekaan novellin varsinainen jännitysmomentti tai jännitettävä seikka kylläkin, mutta ei kiehtovin asia. Kun luin suuren määrän udmurttikokoelmia valitessani suomennettavia novelleja, tässä novellissa kiinnitin heti huomiota aivan erityiseen seikkaan: mitä novellissa tapahtuu, kun vanha udmurttinainen näkee jälleen.


Sosiaalisessa mediassa lukuisat ihmiset ovat yrittäneet arvata, miten mummo reagoi näön saamiseen ja miksi: kukaan ei ole arvannut oikein. Niinpä kilpailu jatkuu. 


Arkadi Klabukovia (1904–1984) ei yleensä ole totuttu pitämään aivan udmurttilaisen eturivin kirjailijana. Ehkä juuri hänenlaisistaan kirjoitti Ašaltši Oki Kuźebai Gerdille 20-luvulla nämä huomiot: En voi kirjoittaa sitä, mitä todella haluaisin enkä halua kirjoittaa valhetta. Ne, jotka voivat kirjoittaa rauhassa, eivät ole mitään kirjailijoita.


Arkadi Klabukovin pelasti varmaan mitättömyys ja niinpä hän eli pitkän elämän. Tai ehkä hänet pelasti pikemminkin hidas kehittyminen ja monipuolisuus: hänen varhaisia novellejaan en kääntäisi, mutta mainittu Ihminen ei ole yksin on hänen myöhempää tuotantoaan ja minä henkilökohtaisesti pidän sitä omalla tavallaan todellisena mestariteoksena. Kirjallisuuden parissa hän toimi kustantamossa, instituutissa, toimittajana ja kirjallisuuden kääntäjänä venäjästä udmurtiksi. Erityisesti hänet tunnetaan lastenkirjailijana.


Vuonna 1956 vainottujen kirjailijoiden maine palautettiin ja Arkadi Klabukov kirjailijaliiton korkeassa virassa olevana henkilökohtaisesti pyysi tuolloin Ašaltši Okia alkamaan jälleen kirjoittamaan. Muita varteenotettavia vainottuja ei tainnut ollakaan enää hengissä. Arkadi Klabukovin suomennettu mestarinovelli ilmestyi Molotin vuoden 1958 ensimmäisessä numerossa.

  

PS
Novellikokoelman nimeksi laittaisin tämän Ihminen ei ole yksin, mutta kun tällaista sanomaa kertoo oikeastaan vain tämä yksi novelli, niin ei se ole kuvaava, valitettavasti.

]]>
8 http://esa-jussisalminen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/260163-usko-ihmiskunnan-hyvyyteen-palaa#comments Arkadi Klabukov Ašaltši Oki Ihmiskuva Udmurttilainen kirjallisuus Udmurttilainen novelli Wed, 29 Aug 2018 14:45:02 +0000 Esa-Jussi Salminen http://esa-jussisalminen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/260163-usko-ihmiskunnan-hyvyyteen-palaa
Huipputapaaminen on enää parin päivän päässä! http://esa-jussisalminen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/258165-huipputapaaminen-on-enaa-parin-paivan-paassa <p>Anteeksi, että häiritsen kaikkia kesälomalla, kun Suomi on kiinni heinäkuun, ja mitään asiallista ei tapahdu. Itsekin olen lomalla, jonka enemmän kuin ansaitsen.</p><p>Tämä kohtaaminen on kuitenkin niin merkittävä, että katson aiheelliseksi kertoa. Ylihuomenna tunnettu hengellisen, eikä ainoastaan hengellisen musiikin taitava tulkitsija Viktor Klimenko laulaa Hilja Aaltosen runoihin sävellettyjä lauluja Multian kirkossa kello 15. Hilja Aaltonen oli Multialta kotoisin oleva kuuluisa saarnaaja, kirjailija ja runoilija, jonka runoilla on epäilemättä sisällön lisäksi suuria taiteellisia ansioita eikä pelkkää Tahdon palvoa Sinua -tyyppistä tylsää toistoa. Hän eli 105 vuotta.</p><p>&nbsp;</p><p>Su 15.7 klo 15&nbsp;<strong>Konsertti</strong>&nbsp;kirkossa Viktor Klimenko laulaa Hilja Aaltosen sävellettyjä runoja.</p><p>Minulla on matkaa kirkkoon 100 metriä. Ehkä viitsin lyllertää sen, jos oikein innostun, vaikka loma onkin.</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Anteeksi, että häiritsen kaikkia kesälomalla, kun Suomi on kiinni heinäkuun, ja mitään asiallista ei tapahdu. Itsekin olen lomalla, jonka enemmän kuin ansaitsen.

Tämä kohtaaminen on kuitenkin niin merkittävä, että katson aiheelliseksi kertoa. Ylihuomenna tunnettu hengellisen, eikä ainoastaan hengellisen musiikin taitava tulkitsija Viktor Klimenko laulaa Hilja Aaltosen runoihin sävellettyjä lauluja Multian kirkossa kello 15. Hilja Aaltonen oli Multialta kotoisin oleva kuuluisa saarnaaja, kirjailija ja runoilija, jonka runoilla on epäilemättä sisällön lisäksi suuria taiteellisia ansioita eikä pelkkää Tahdon palvoa Sinua -tyyppistä tylsää toistoa. Hän eli 105 vuotta.

 

Su 15.7 klo 15 Konsertti kirkossa Viktor Klimenko laulaa Hilja Aaltosen sävellettyjä runoja.

Minulla on matkaa kirkkoon 100 metriä. Ehkä viitsin lyllertää sen, jos oikein innostun, vaikka loma onkin.

]]>
3 http://esa-jussisalminen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/258165-huipputapaaminen-on-enaa-parin-paivan-paassa#comments Donald Trump Vladimir Putin Hengellinen todellisuus Hilja Aaltonen Multia Viktor Klimenko Fri, 13 Jul 2018 09:28:23 +0000 Esa-Jussi Salminen http://esa-jussisalminen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/258165-huipputapaaminen-on-enaa-parin-paivan-paassa
Kielten tappamisen perusteita II: Tappopolitiikka http://esa-jussisalminen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/257189-kielten-tappamisen-perusteita-ii-tappopolitiikka <p><br />Nyt on muodikasta puhua siitä, kuinka 7000 kielestä suurin osa kuolee tulevaisuudessa. Tietysti parempi olisi puhua kielten TAPPAMISESTA, koska tieteellinen totuushan on se, että eivät kielet suinkaan omia aikojaan kupsahtele. Kyllä niiden tappaminen vaatii verenhimoisen ihmisen toimia, oikein hiki päässä huhkimista, että kielet saa nuijittua hengiltä. Sen verran sitkeitä ne joskus voivat myös olla.</p><p><br />Yleensä kyse on kielivihamielisestä politiikasta, kuten Suomessa varsinkin menneinä vuosikymmeninä ja esimerkiksi Venäjällä erityisesti viimeisen vuoden aikana. Mainio tilaisuus seurata livenä, miten kielet tapetaan! Historiallinen perspektiivi antaa kunnon opetusnäkymän tappamiseen. Tappopolitiikan lyhyt oppimäärä tiivistetysti:</p><p><br />Alueet, joilla ei paikallista virallista kieltä ollut koskaan opetusohjelmassa:</p><p><br />1. vaihe: Koulutus omalla kielellä. Venäjän kieltä oppiaineena. 1900-luvun alkupuolella.<br />2. vaihe: Koulutus virallisesti venäjäksi, epävirallisesti oma kieli käytössä. Oman äidinkielen ja kirjallisuuden opetus todella korkeatasoista.<br />3. vaihe: Koulutus venäjäksi. Oman äidinkielen ja kirjallisuuden opetus kunnossa.<br />4. vaihe: Koulutus venäjäksi. Äidinkielen ja kirjallisuuden ohjelmaa on helpotettava tai siirryttävä sen opettamiseen toisena kielenä (koska kas kummaa äidinkieli ei ole enää äidinkieli, kun sitä ei käytetä koulussa eikä kotona).<br />5. vaihe vuodesta 2017: Koulutus venäjäksi. &quot;Äidinkielestä&quot; fakultatiivinen oppiaine.&nbsp;</p><p><br />Alueet, joilla OLI paikallinen virallinen kieli yleisessä opetusohjelmassa:</p><p><br />1. vaihe: Koulutus omalla kielellä. Venäjän kieltä oppiaineena. 1900-luvun alkupuolella.<br />2. vaihe: Koulutus venäjäksi tai omalla kielellä. Oman äidinkielen ja kirjallisuuden opetus todella korkeatasoista.<br />3. vaihe: Koulutus yhä useammin venäjäksi. Oman äidinkielen ja kirjallisuuden opetus kunnossa.<br />4. vaihe 90-luvulla: Koulutus venäjäksi yhä useammin tai lähes aina. Oman äidinkielen ja kirjallisuuden opetus kunnossa. Omaa, paikallista virallista kieltä aletaan opettaa kaikille, Tatarstanissa tataaria.<br />5. vaihe vuodesta 2017 alkaen: Koulutus venäjäksi lähes aina. Äidinkielestä ja paikallisesta virallisesta kielestä fakultatiivisia oppiaineita.&nbsp;</p><p>&nbsp;</p><p>Vaihetta 6. minun ei tarvinne sen tarkemmin ennustaa...</p><p>Tämä on Venäjän kielten muistokirjoitussarjan toinen osa:<br />In memoriam Venäjän suomalais-ugrilaiset kielet. Eilen duuma äänesti yksimielisesti kielten tappamisen puolesta, 3 vastusti ja yksi äänesti tyhjää.</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div>
Nyt on muodikasta puhua siitä, kuinka 7000 kielestä suurin osa kuolee tulevaisuudessa. Tietysti parempi olisi puhua kielten TAPPAMISESTA, koska tieteellinen totuushan on se, että eivät kielet suinkaan omia aikojaan kupsahtele. Kyllä niiden tappaminen vaatii verenhimoisen ihmisen toimia, oikein hiki päässä huhkimista, että kielet saa nuijittua hengiltä. Sen verran sitkeitä ne joskus voivat myös olla.


Yleensä kyse on kielivihamielisestä politiikasta, kuten Suomessa varsinkin menneinä vuosikymmeninä ja esimerkiksi Venäjällä erityisesti viimeisen vuoden aikana. Mainio tilaisuus seurata livenä, miten kielet tapetaan! Historiallinen perspektiivi antaa kunnon opetusnäkymän tappamiseen. Tappopolitiikan lyhyt oppimäärä tiivistetysti:


Alueet, joilla ei paikallista virallista kieltä ollut koskaan opetusohjelmassa:


1. vaihe: Koulutus omalla kielellä. Venäjän kieltä oppiaineena. 1900-luvun alkupuolella.
2. vaihe: Koulutus virallisesti venäjäksi, epävirallisesti oma kieli käytössä. Oman äidinkielen ja kirjallisuuden opetus todella korkeatasoista.
3. vaihe: Koulutus venäjäksi. Oman äidinkielen ja kirjallisuuden opetus kunnossa.
4. vaihe: Koulutus venäjäksi. Äidinkielen ja kirjallisuuden ohjelmaa on helpotettava tai siirryttävä sen opettamiseen toisena kielenä (koska kas kummaa äidinkieli ei ole enää äidinkieli, kun sitä ei käytetä koulussa eikä kotona).
5. vaihe vuodesta 2017: Koulutus venäjäksi. "Äidinkielestä" fakultatiivinen oppiaine. 


Alueet, joilla OLI paikallinen virallinen kieli yleisessä opetusohjelmassa:


1. vaihe: Koulutus omalla kielellä. Venäjän kieltä oppiaineena. 1900-luvun alkupuolella.
2. vaihe: Koulutus venäjäksi tai omalla kielellä. Oman äidinkielen ja kirjallisuuden opetus todella korkeatasoista.
3. vaihe: Koulutus yhä useammin venäjäksi. Oman äidinkielen ja kirjallisuuden opetus kunnossa.
4. vaihe 90-luvulla: Koulutus venäjäksi yhä useammin tai lähes aina. Oman äidinkielen ja kirjallisuuden opetus kunnossa. Omaa, paikallista virallista kieltä aletaan opettaa kaikille, Tatarstanissa tataaria.
5. vaihe vuodesta 2017 alkaen: Koulutus venäjäksi lähes aina. Äidinkielestä ja paikallisesta virallisesta kielestä fakultatiivisia oppiaineita. 

 

Vaihetta 6. minun ei tarvinne sen tarkemmin ennustaa...

Tämä on Venäjän kielten muistokirjoitussarjan toinen osa:
In memoriam Venäjän suomalais-ugrilaiset kielet. Eilen duuma äänesti yksimielisesti kielten tappamisen puolesta, 3 vastusti ja yksi äänesti tyhjää.

]]>
10 http://esa-jussisalminen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/257189-kielten-tappamisen-perusteita-ii-tappopolitiikka#comments Äidinkieli Kielipolitiikka Suomalais-ugrilaiset kansat Suomalais-ugrilaisten kansojen omakielinen kouluopetus Valtiollinen kielivaino Venäjällä Wed, 20 Jun 2018 07:33:01 +0000 Esa-Jussi Salminen http://esa-jussisalminen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/257189-kielten-tappamisen-perusteita-ii-tappopolitiikka
Kielten tappamisen perusteita I http://esa-jussisalminen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/257160-kielten-tappamisen-perusteita-i <p><br />Tai mistä kielivihassa on oikeasti kyse: &quot;Yhteen päähän ei mahdu kuin yksi kieli&quot;</p><p><br />Yksi lähtökohdista Venäjän kielivainon pohjalla on suunnaton pelko siitä, että muiden kielten opiskelu haittaa venäjän opiskelua. Luullaan, että vähemmistökielten liiallinen taito on pois venäjän kielen taidosta. Yksinkertainen kysymys: Miksi englanti ei ole pois venäjän taidosta, mutta vähemmistökielet ovat? Miksi mikään muukaan vieras kieli ei haittaa venäjää?</p><p><br />Tai Suomessa miksi ainoastaan ruotsi estää muiden kielten opiskelua?&nbsp;</p><p><br />&nbsp;Taustalla on virheellinen käsitys, että yhteen päähän ei mahdu kuin yksi kieli. Jos sinne yrittää tunkea toista kieltä, se muka syrjäyttää ensimmäistä kieltä. Joskus sama virhe levitetään koskemaan myös vieraita kieliä siinä mielessä, että uskotaan, että suomalaisten pitäisi luopua suomesta ja osata vain englantia.</p><p><br />Tämä on Venäjän kielten muistokirjoitussarjan ensimmäinen osa:<br />In memoriam Venäjän suomalais-ugrilaiset kielet. Noin tunti sitten duuma äänesti yksimielisesti kielten tappamisen puolesta, 3 vastusti ja yksi äänesti tyhjää.</p><p>&nbsp;</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div>
Tai mistä kielivihassa on oikeasti kyse: "Yhteen päähän ei mahdu kuin yksi kieli"


Yksi lähtökohdista Venäjän kielivainon pohjalla on suunnaton pelko siitä, että muiden kielten opiskelu haittaa venäjän opiskelua. Luullaan, että vähemmistökielten liiallinen taito on pois venäjän kielen taidosta. Yksinkertainen kysymys: Miksi englanti ei ole pois venäjän taidosta, mutta vähemmistökielet ovat? Miksi mikään muukaan vieras kieli ei haittaa venäjää?


Tai Suomessa miksi ainoastaan ruotsi estää muiden kielten opiskelua? 


 Taustalla on virheellinen käsitys, että yhteen päähän ei mahdu kuin yksi kieli. Jos sinne yrittää tunkea toista kieltä, se muka syrjäyttää ensimmäistä kieltä. Joskus sama virhe levitetään koskemaan myös vieraita kieliä siinä mielessä, että uskotaan, että suomalaisten pitäisi luopua suomesta ja osata vain englantia.


Tämä on Venäjän kielten muistokirjoitussarjan ensimmäinen osa:
In memoriam Venäjän suomalais-ugrilaiset kielet. Noin tunti sitten duuma äänesti yksimielisesti kielten tappamisen puolesta, 3 vastusti ja yksi äänesti tyhjää.

 

]]>
17 http://esa-jussisalminen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/257160-kielten-tappamisen-perusteita-i#comments 63/1992 Sukukansat Suomalais-ugrilaisten kansojen omakielinen kouluopetus Valtiollinen kielivaino Venäjällä Venäjän duuma Tue, 19 Jun 2018 15:51:02 +0000 Esa-Jussi Salminen http://esa-jussisalminen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/257160-kielten-tappamisen-perusteita-i
Malliesimerkki MV-politiikasta http://esa-jussisalminen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/256601-malliesimerkki-mv-politiikasta <p>&nbsp;</p><p>Suomen Uutiset on kunnostautunut jälleen vääristelemällä Ylen uutisointia. Mihin tarvitaankaan MV-provoblogia enää, kun meillä on oikein MV-puolue, jolla on tämä &quot;lehti&quot;.</p><p>Myös hännystelijät ovat pillastuneet. Esimerkkinä tämä: <a href="http://tuulakomsi.puheenvuoro.uusisuomi.fi/256574-avoin-kirje-eero-mantymaalle-muillekin-perhevakivallan-vahattelijoille#comment-3878287" title="http://tuulakomsi.puheenvuoro.uusisuomi.fi/256574-avoin-kirje-eero-mantymaalle-muillekin-perhevakivallan-vahattelijoille#comment-3878287">http://tuulakomsi.puheenvuoro.uusisuomi.fi/256574-avoin-kirje-eero-manty...</a></p><p>Nämä mainitut MV-pläjäykset väittävät, että Ylen toimittaja vähättelee ja peittelee väkivaltaa ja pahoinpitelyä. Näin voi väittää ainoastaan lukutaidoton ihminen. Ylen ammattitaitoinen toimittaja on kirjoittanut artikkelin, johon hän on saanut hienosti mahdutettua yleistä asiaa eli kysymyksen siitä, onko linjassa rikollisten karkottamisessa tapahtunut muutoksia. Lisäksi hän on kirjoittanut yhdestä konkreettisesta tapauksesta.&nbsp;<br /><a href="https://yle.fi/uutiset/3-10241738" title="https://yle.fi/uutiset/3-10241738">https://yle.fi/uutiset/3-10241738</a><br />Niille, jotka ovat joskus lukeneet suomenkielisiä sanomalehtitekstejä ja niitä ymmärtäneet, tämän kertoo jo tekstin otsikko:</p><p>Suomi karkotti Afganistaniin taksikuskin, jolla oli lapsi, opiskelupaikka ja työ &ndash; yhä pienemmät rikkeet kelpaavat karkottamisen perusteeksi</p><p>Ilmeisesti tämä artikkelin rakenne on (media)lukutaidottomille persuille liikaa. Jos toimittaja haluaisi sanoa, että pahoinpitely on pieni rike, hän olisi toki niin kirjoittanut.</p><p><br />Lisäksi nämä MV-pläjäykset revittelevät em taksikuskin lakimiehen Emmi Wehka-Ahon puoluetaustalla. Onko ylipäänsä olemassa lakimiehiä, jotka eivät puolusta päämiestään? Sarjamurhaajienkin asianajajien tehtävä on puolustaa päämiehiään.<br />Vai onko lakimiehenä toimiminen kielletty kenties niiltä, joilla on puoluetausta väärä, eli vihreä?</p><p>Tulkoon vielä kerran faktisesti todetuksi, että Ylen toimittaja ei missään kohtaa väitä, että tämä kyseinen pahoipitely olisi pieni rike, päinvastoin. Kysymys siitä, onko se vakava vai ei, on saatu yhdeltä artikkeliin haastatellulta ihmiseltä:<br />&quot;sakkorangaistus pahoinpitelystä riittävän vakava rike karkottamisen perusteeksi?&quot;<br />&quot;&ndash; Perinteisesti karkottaminen on edellyttänyt vakavempaa rikosta, kuten seksuaalirikosta tai törkeää huumausainerikosta. Nyt niitä tehdään yhä pienemmistä rikoksista, Punto sanoo.&quot;</p><p>Ovatko todella persujen&nbsp; Suomen Uutisten tekijät niin tyhmiä, että eivät tiedä, että toimittajat eivät jatkuvasti esitä omia ajatuksiaan, vaan artikkelien ajatukset tulevat yleensä juttuun haastatelluilta ihmisiltä?<br />Tämä tietysti kertoo paljon siitä harhaisesta maailmasta, missä oikeistopopulistit elävät...</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div>  

Suomen Uutiset on kunnostautunut jälleen vääristelemällä Ylen uutisointia. Mihin tarvitaankaan MV-provoblogia enää, kun meillä on oikein MV-puolue, jolla on tämä "lehti".

Myös hännystelijät ovat pillastuneet. Esimerkkinä tämä: http://tuulakomsi.puheenvuoro.uusisuomi.fi/256574-avoin-kirje-eero-mantymaalle-muillekin-perhevakivallan-vahattelijoille#comment-3878287

Nämä mainitut MV-pläjäykset väittävät, että Ylen toimittaja vähättelee ja peittelee väkivaltaa ja pahoinpitelyä. Näin voi väittää ainoastaan lukutaidoton ihminen. Ylen ammattitaitoinen toimittaja on kirjoittanut artikkelin, johon hän on saanut hienosti mahdutettua yleistä asiaa eli kysymyksen siitä, onko linjassa rikollisten karkottamisessa tapahtunut muutoksia. Lisäksi hän on kirjoittanut yhdestä konkreettisesta tapauksesta. 
https://yle.fi/uutiset/3-10241738
Niille, jotka ovat joskus lukeneet suomenkielisiä sanomalehtitekstejä ja niitä ymmärtäneet, tämän kertoo jo tekstin otsikko:

Suomi karkotti Afganistaniin taksikuskin, jolla oli lapsi, opiskelupaikka ja työ – yhä pienemmät rikkeet kelpaavat karkottamisen perusteeksi

Ilmeisesti tämä artikkelin rakenne on (media)lukutaidottomille persuille liikaa. Jos toimittaja haluaisi sanoa, että pahoinpitely on pieni rike, hän olisi toki niin kirjoittanut.


Lisäksi nämä MV-pläjäykset revittelevät em taksikuskin lakimiehen Emmi Wehka-Ahon puoluetaustalla. Onko ylipäänsä olemassa lakimiehiä, jotka eivät puolusta päämiestään? Sarjamurhaajienkin asianajajien tehtävä on puolustaa päämiehiään.
Vai onko lakimiehenä toimiminen kielletty kenties niiltä, joilla on puoluetausta väärä, eli vihreä?

Tulkoon vielä kerran faktisesti todetuksi, että Ylen toimittaja ei missään kohtaa väitä, että tämä kyseinen pahoipitely olisi pieni rike, päinvastoin. Kysymys siitä, onko se vakava vai ei, on saatu yhdeltä artikkeliin haastatellulta ihmiseltä:
"sakkorangaistus pahoinpitelystä riittävän vakava rike karkottamisen perusteeksi?"
"– Perinteisesti karkottaminen on edellyttänyt vakavempaa rikosta, kuten seksuaalirikosta tai törkeää huumausainerikosta. Nyt niitä tehdään yhä pienemmistä rikoksista, Punto sanoo."

Ovatko todella persujen  Suomen Uutisten tekijät niin tyhmiä, että eivät tiedä, että toimittajat eivät jatkuvasti esitä omia ajatuksiaan, vaan artikkelien ajatukset tulevat yleensä juttuun haastatelluilta ihmisiltä?
Tämä tietysti kertoo paljon siitä harhaisesta maailmasta, missä oikeistopopulistit elävät...

]]>
103 http://esa-jussisalminen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/256601-malliesimerkki-mv-politiikasta#comments Hyvästi persut MV-provoblogin sulkeminen Oikeistopopulismi Suomen Uutiset Ylen asema Sat, 09 Jun 2018 12:23:36 +0000 Esa-Jussi Salminen http://esa-jussisalminen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/256601-malliesimerkki-mv-politiikasta
Vain vasemmisto uskaltaa ottaa kantaa Venäjän kielipolitiikkaan http://esa-jussisalminen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/256519-vain-vasemmisto-uskaltaa-ottaa-kantaa-venajan-kielipolitiikkaan <p><br />Kansan Uutiset, joka on vasemmistoliiton lehti, julkaisi keväällä loistavan asiallisen artikkelin Venäjän kielten tilanteesta.<br /><a href="https://www.kansanuutiset.fi/artikkeli/3867470-venajan-vahemmistokielten-asema-entista-tukalampi" title="https://www.kansanuutiset.fi/artikkeli/3867470-venajan-vahemmistokielten-asema-entista-tukalampi">https://www.kansanuutiset.fi/artikkeli/3867470-venajan-vahemmistokielten...</a></p><p><br />Se on niin monipuolinen, että opin siitä itse Venäjällä töissä olevanakin paljon uusia asioita. Venäjä on vähintään kokonainen maanosa, joka ei voi olla yhtenäinen. Venäjä koostuu useista erilaisista kansoista, jotka ovat historiansa aikana muodostaneet itsenäisiä valtioita ja ovat nyt Venäjän federaation osia.&nbsp;</p><p><br />Tilannetta voisi verrata siihen, jos Euroopan unioni alkaisi tuputtaa kaikkialla alueellaan englantia paikallisten kielten sijaan ja Euroopan unionin ulkopuolella leviäisi käsitys, että Euroopan unioni on Englanti ja englanninkielisen yhtenäiskulttuurin aluetta.&nbsp;</p><p><br />En usko, että muut puolueet uskaltavat seurata vasemmistoliiton esimerkkiä. Ehkä en vaihda heti puoluetta, mutta tulen kaikin tavoin tukemaan vasemmistoliittoa hienossa työssään ihmiskunnan parhaaksi totuuden pohjalta. Puolueiden pitäisi tajuta, että kannatus pitää ansaita jatkuvasti. Pitää uskaltaa puuttua ongelmiin, joiden kanssa ihmiset kamppailevat.</p><p><br />Jo syksyllä tataari lakkasi olemasta Tatarstanissa kaikille pakollinen ja sen äidinkielen tuntejakin vähennettiin vastoin voimassa olevia lakeja ja marin ja komin kielen opetuksen lopettaminen on myös illegaalia.</p><p><br />Perussuomalaiset nuoret ovat sinänsä ottaneet kantaa tarmokkaasti, mutta heimoinnostuskeskeisesti:<br /><a href="https://www.ps-nuoret.fi/uutiset/venajalle-on-esitettava-nootti-suomalais-ugrilaisten-kansojen-oikeuksista/" title="https://www.ps-nuoret.fi/uutiset/venajalle-on-esitettava-nootti-suomalais-ugrilaisten-kansojen-oikeuksista/">https://www.ps-nuoret.fi/uutiset/venajalle-on-esitettava-nootti-suomalai...</a></p><p><br />Suomalais-ugrilaiset kansat eivät kuitenkaan ole mikään suomalaisten jatkumo tai olemassa suomalaisten heimohengen pönkittämiseksi. Onko vielä muualla ylipäänsä tiedostettu näitä asioita? Kertokaa, jos muistatte.</p><p><br />Entä Suomenmaa, Nykypäivä, Vihreä Lanka tai Demokraatti? Kiinnostaako ensi kevään vaalit ja taistelu äänistä(ni)?</p><p>&nbsp;</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div>
Kansan Uutiset, joka on vasemmistoliiton lehti, julkaisi keväällä loistavan asiallisen artikkelin Venäjän kielten tilanteesta.
https://www.kansanuutiset.fi/artikkeli/3867470-venajan-vahemmistokielten-asema-entista-tukalampi


Se on niin monipuolinen, että opin siitä itse Venäjällä töissä olevanakin paljon uusia asioita. Venäjä on vähintään kokonainen maanosa, joka ei voi olla yhtenäinen. Venäjä koostuu useista erilaisista kansoista, jotka ovat historiansa aikana muodostaneet itsenäisiä valtioita ja ovat nyt Venäjän federaation osia. 


Tilannetta voisi verrata siihen, jos Euroopan unioni alkaisi tuputtaa kaikkialla alueellaan englantia paikallisten kielten sijaan ja Euroopan unionin ulkopuolella leviäisi käsitys, että Euroopan unioni on Englanti ja englanninkielisen yhtenäiskulttuurin aluetta. 


En usko, että muut puolueet uskaltavat seurata vasemmistoliiton esimerkkiä. Ehkä en vaihda heti puoluetta, mutta tulen kaikin tavoin tukemaan vasemmistoliittoa hienossa työssään ihmiskunnan parhaaksi totuuden pohjalta. Puolueiden pitäisi tajuta, että kannatus pitää ansaita jatkuvasti. Pitää uskaltaa puuttua ongelmiin, joiden kanssa ihmiset kamppailevat.


Jo syksyllä tataari lakkasi olemasta Tatarstanissa kaikille pakollinen ja sen äidinkielen tuntejakin vähennettiin vastoin voimassa olevia lakeja ja marin ja komin kielen opetuksen lopettaminen on myös illegaalia.


Perussuomalaiset nuoret ovat sinänsä ottaneet kantaa tarmokkaasti, mutta heimoinnostuskeskeisesti:
https://www.ps-nuoret.fi/uutiset/venajalle-on-esitettava-nootti-suomalais-ugrilaisten-kansojen-oikeuksista/


Suomalais-ugrilaiset kansat eivät kuitenkaan ole mikään suomalaisten jatkumo tai olemassa suomalaisten heimohengen pönkittämiseksi. Onko vielä muualla ylipäänsä tiedostettu näitä asioita? Kertokaa, jos muistatte.


Entä Suomenmaa, Nykypäivä, Vihreä Lanka tai Demokraatti? Kiinnostaako ensi kevään vaalit ja taistelu äänistä(ni)?

 

]]>
15 http://esa-jussisalminen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/256519-vain-vasemmisto-uskaltaa-ottaa-kantaa-venajan-kielipolitiikkaan#comments Kansan uutiset Sukukansat Suomalais-ugrilaisten kansojen omakielinen kouluopetus Valtiollinen kielivaino Venäjällä Vihervasemmisto Thu, 07 Jun 2018 21:46:56 +0000 Esa-Jussi Salminen http://esa-jussisalminen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/256519-vain-vasemmisto-uskaltaa-ottaa-kantaa-venajan-kielipolitiikkaan