Esa-Jussi Salminen Kovin vihreä

Udmurttilainen novelli

Udmurttien Waltari ja Linna Mihail Petrov

Udmurttien suuri historiallinen romaani, ehkä udmurttilaisen kirjallisuuden tunnetuin teos Vanha Multan ilmestyi vuonna 1954. Seuraavana vuonna sen laatija, vain 50-vuotias kirjailija Mihail Petrov kuoli sydänkohtaukseen sitä ennen jo pitkään sairastettuaan.

Lidija Njankinan Lara: kusipäätaiteilija ja muusa

 

 Siinä, että Lidija Njankina, yksi tämän hetken merkittävimmistä udmurttilaisista nykykirjailijoista on naiskirjailija, ei ole mitään ihmeellistä. Kokoelmani 37 kirjailijasta vain seitsemän on naisia, mutta seitsemästä viimeisestä eli vuoden 1995 jälkeen novellinsa kirjoittaneesta heitä on viisi.

Udmurttilainen kirjallisuuskenttä on naisistunut rysäyksellä. En tietenkään ajatellut kirjoittajien sukupuolta tekstejä valitessani vaan kriteerinä oli ainoastaan itse novelli. Siksi näin piirtyvä ajallinen sukupuolijako on suorastaan huolestuttavan jyrkkä.

Kammottava tuomen kukinnan aika

Joitakin päiviä sitten satoi lunta ja oli yöpakkasta. Nyt on jo neljättä päivää helle, mikä on saanut lehdet, ruohon ja kukat sekä maassa että puissa puhkeamaan yhtä aikaa. Tänään oli myös ensimmäinen ukkonen. Muutaman päivän päästä pitäisi olla jälleen viileä sää, jolloin päästään hädin tuskin yli kymmenen asteen ja yölläkin pysytään vaivoin nollan yläpuolella.

Udmurttilaisen kirjallisuuden elävä ikoni Galina Romanova

Vuonna 1950 syntynyt Galina Romanova on epäilemättä udmurttilaisista nykykirjailijoista merkittävimpiä. Hän on edelleen työelämässä kirjallisuuslehti Kenešin toimittajana: Venäjällähän ei voi jäädä eläkkeelle (pelkästään). Kotimaan lisäksi hänet on palkinnut niin Viro kuin Suomikin: vuonna 2015 hänelle annettiin M. A. Castrenin seuran kirjallisuuskilpailun toinen palkinto proosakirjallisuuden sarjassa. 

Suomennetuista udmurttilaisista novellikirjailijoista kaksi ammuttiin eilen


Konstantin Jakovlev ja Kuźebai Gerd ovat novellikirjailijoita ja udmurttien kansallisen heräämisen ajan suurmiehiä. Heidät pidätettiin samana päivänä 13. toukokuuta vuonna 1932. Ha viruivat vankilassa ja leirillä yli viisi vuotta kunnes heidät 1.11.1937 ammuttiin. 


Kuźebai Gerd oli osin vieroksuttu vielä pitkään maineenpalautuksen jälkeenkin. Konstantin Jakovlev oli tyystin tuntematon suurelle yleisölle vuoteen 1990 asti. Tuolloin ilmestyi Molotissa Uvarovin artikkeli Unohtuneet nimet, jossa kerrottiin myös Jakovlevista.

Tässä syy miksi et tiedä mitään udmurttien kirjallisuudesta

 

Kiitos. Kuuntelin nähkääs eilen harvinaisen avartavan seminaarin Yrjö Wichmannista.

https://www.facebook.com/events/631277887269805/

Oletko koskaan miettinyt, miksi et tiedä mitään udmurttien tai marien kirjallisuudesta? Miksi saatat puhua kansansirpaleista? Miksi sinulla heidän normitettu kirjakielensä on jäänyt kansanihmisten suullisen perinteen varjoon? 

Rottakylän mies pakeni saksalaisten leiriltä ja kirjoitti siitä

 

Vuonna 1995 Aleksandr Škljajev, tunnettu udmurttilainen kirjallisuuden ja journalistiikan tutkija oli Suomessa helsinkiläisessä alan kirjastossa. Škljajev tunnetaan erityisesti vainojen uhriksi joutuneiden udmurttilaisten kirjailijoiden kohtaloiden selvittäjänä. Hän on julkaissut aiheesta muun muassa teoksen Tšašjem nimjos.

Luxusta runtuviikolla


Ennen muinoin tähän aikaan vuodesta korjattiin viimeisetkin sadot ja palvelusväelle alkoi ainoa vapaa viikko vuoden aikana, ns. runtuviikko. Viikolla pidettiin paljon juhlia, väenkokouksia ja tansseja. Nykyaikana varmaan harvempi mieltää syksyn lomakaudeksi. Ennen se oli luonnon rytmin vuoksi silloin. Entä milloin piti lomaa kivikauden metsästäjä?

Toimituksen poiminnat

Tämän blogin suosituimmat kirjoitukset

Julkaise syötteitä