Esa-Jussi Salminen Kovin vihreä

Terminologia on ilmoitusasia! Kielioppisanasto udmurtissa

Kevään kunniaksi tulee nyt riemukas kirjoitus. Olen täällä valittanut lukuisia kertoja suomalais-ugrilaisten kielten ja kirjallisuuksien karmeasta asemasta ennen ja nyt, toki aiheesta.

On olemassa yksi ilonaihe, ainoa valopilkku udmurtin kielen osalta: omapohjainen kielioppiterminologia. Muiden alojen uudelleen kehitetty omakielinen sanasto on jäänyt pitkälti sanastojen sivuille. Yleiskielisissä teksteissä käytettävää sanastoa, esimerkiksi politiikan sanastoa on myös osittain omaperäistetty menestyksellä sekä otettu oikeasti käyttöön.

Kun vuonna 1997 kevätlukukaudella paahdoin udmurtin kieltä ja erityisesti kielioppia Udmurtian valtionyliopiston järjestämässä yksityisopetuksessa, minun oli omaksuttava venäläiset termit: дополнение, предложение, обстоятельство...

Nuo sanat eivät sanoneet minulle yhtään mitään, koska venäjän kielen taitoni oli siihen aikaan melko alkeellista. Minun oli opeteltava ne sellaisinaan ja usein yhteydestä pääteltävä mikä olikaan objekti, adverbiaali tai subjekti.

Aina kun opettaja kysyi, mitä sanoja et ole ymmärtänyt, kysymykseni koskivat venäläisiä sanoja. Paitsi että itse terminologia oli vielä tuolloin venäläistä myös esimerkkilauseet kieliopeista olivat kommunistista puoluetta ja fasismin vastaista taistelua, jossa venäläiset sanat rehottivat hallitsemattomasti villiintyneinä näennäisesti udmurtinkielisissä lauseissa. Opettajani uhkasi käydä kieliopin tekijän (joka siihen aikaan oli vielä elossa ja töissä) juttusilla kertomassa, että mitä se tällainen kieliopinkirjoitus on, kun suomalainen opiskelijakaan ei näitä venäläisiä ilmaisuja ymmärrä. 

Sitten alkoi näkyä terminologis-ortografisen komission työn tuloksia sekä tuli myös kielilaki vuonna 2001. Kun nyt opetan suomen kielioppia, voin käyttää loogisia udmurtinkielisiä ilmauksia vaikkapa sanaluokista, lauseenjäsenistä ja sijoista: йыръёз, ватсанъёз, карон кыл, ниман каб ... Jokaiselle udmurtintaitoiselle ne sanovat jotain, ne ovat läpinäkyviä.

Minun pitää vain joskus hetken miettiä, miten se nyt olikaan udmurtiksi, koska vanhana fossiilina olen omaksunut termit ensin venäjäksi. Jos unohdan udmurtinkielisen ilmauksen, voin kysyä sitä opiskelijoiltani! He nimittäin oppivat nykyisin filologian opinnoissaan nämä udmurtinkieliset variantit ensisijaisina. Tällaisena hetkenä olo on kuin tunkkaisesta akvaariosta syvään järviveteen päässeellä kalalla. Omakieliset nimitykset soljuvat korvissani Sibeliuksen ensimmäistä sinfoniaakin kauniimpina.

Terminologian tai erikoisalojen kielen ja yleiskielen välillä on vissi ero. Jokaisella on oikeus puhua omaa kyökkiudmurttiansa tai -suomeansa ihan miten tykkää ja tämä kielimuoto on arvokas ja mielenkiintoinen kielen osa. Kieli on kuitenkin yleensä aika laajan kansanryhmän yhteistä omaisuutta ensi sijassa. On osattava yleiskieli ja tarpeen mukaan eri alojen sanasto. Eri alojen erikoissanasto on asiantuntijoiden  ja tutkijoiden kehittämä ja laatima, jotta asiallinen tyyli olisi ylipäänsä mahdollista: se on ylhäältä ilmoitettu asia. Sitä ei tarvitsekaan ymmärtää, jos ei ole kyseisen erikoisalan kanssa tekemisissä. 

Udmurtiassa törmää valitettavan usein sellaiseen asenteeseen, joka osoittaa, että oman kyökkikielen ja erikoisalojen kielen eroa ei ole käsitetty niin kuin pitäisi: on kuulemma muodostettu uusia sanoja, joita ei ymmärrä. Ei niitä kuule sinun kyökkikielesi perusteella voi ymmärtääkään: ne pitää opetella! Sinulla ei ole oikeutta niistä valittaa tai edes suutasi avata. Tämä tietysti kertoo myös udmurtin erikoisalojen käytön, kirjallisen käytön ja ylipäänsä yleiskielen liian heikosta asemasta. 

Terminologia on joka tapauksessa aina erikseen opeteltava asia. Tieteellisissä yhteyksissä vakiintuneesta terminologiasta ei sovi poiketa, ei edes silloin kun termi ei ole täysin onnistuneen tuntuinen. Tärkeintä on lukkoonlyöty sopimus siitä, mitä termiä käytetään, mitä se tarkoittaa ja ymmärtää sen sisältö. Omakielinen terminologia on erittäin tärkeä osa kielenhuoltoa. Kun me kielitieteilijät ja eri alojen asiantuntijat sovimme termeistä ja ilmoitamme vaikkapa, että tästä päivästä lähtien dopolnenie on udmurtiksi vatsanjoz, niin kellään ei enää ole oikeutta asiallisissa yhteyksissä udmurtinkielisessä tekstissä käyttää ilmausta dopolnenie. Se on niin mukavaa ja tehokasta.

Sen sijaan, jos joku arkipuheessaan käyttää väristä sanaa цвет sanan буёл sijasta tai hirvestä ilmaisua лось ilmaisun койык sijaan, voimme vain puhista kiukkuisina.

Voisipa kaikki loput 9 kouluoppiaineen udmurtinkielistä (mahdollisimman udmurtinkielistä, toki esim. matematiikassa on paljon kansainvälisiä termejä, joille ei ole helppo keksiä vastineita) terminologiaa paukuttaa samalla tavalla nuorten päähän kuin nuo kieliopin termit! Olisi udmurtin kielen elinvoima taas melkoisesti kasvanut. Valitettavasti mitään valoa ei sillä suunnalla ole näkyvissä: vain se kielioppi ja udmurtin kieli voidaan opettaa udmurtiksi, mitään muuta ei näköjään missään tapauksessa.

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

0Suosittele

Kukaan ei vielä ole suositellut tätä kirjoitusta.

Toimituksen poiminnat

Tämän blogin suosituimmat kirjoitukset