Esa-Jussi Salminen Kovin vihreä

Osa ehdokkaista on töissä

Väyrynen kertoo blogissaan taas lähtevänsä kansan pariin. Vaalitilaisuuksia kertyy kuulemma parisen sataa. Siis hänellä on noin kuusi vaalitilaisuutta päivää kohden. Olisinpa minäkin noin laiska joutilas, että voisin lorvia kansan parissa kokonaisen kuukauden ajan päivät pääksytysten. Nykyinen eduskunta on nähtävästi jo lopettanut työnsä, kun istuvilla edustajilla ei ole muuta puuhaa kuin tulevat vaalit?

Mutta minä olen töissä, toisin kuin Väyrynen. Itse olen Opetushallituksen lähettämä ulkomaanlehtori Udmurtian valtionyliopistossa. Minulla ei ole mitään mahdollisuutta lähteä kansan pariin hengailemaan muuta kuin yhdeksi viikoksi korkeintaan. Olin suunnitellut lähteväni lukukauden aikana maaliskuun lopulla käymään Suomessa. Koska meille on tulossa opetusvierailija 25.3. alkavalla viikolla, en voi silloin lähteä Suomeen: minun pitää olla paikalla tulkkina. Toinen vaihtoehto oli sitä seuraava viikko, joka olisi hiukan liian myöhään eli osittain jo ennakkoäänestyksen kanssa päällekkäin.

Viime viikolla ostin jo sähköiset junaliput Suomeen maaliskuun viimeiseksi päiväksi. Aloin jo miettiä myös, miten varautua jo kahden viikon päässä häämöttävään vaalikampanjointiin kansan parissa. Seuraavana päivänä sain tietää, että tuo viikko ei ole hyvä: silloin tulee todennäköisesti olemaan Udmurtian valtionyliopistossa "akkreditaatio" eli eräänlainen massiivinen tarkastus. Silloin myös minun on suositeltavaa olla paikalla. Toki pakottava syy voisi antaa oikeuden olla poissa, mutta ei tietenkään vaaliehdokkuus ole sellainen. Sähköiset junaliput voi toki peruuttaa ja rahat saa takaisin.

Niinpä sitten ainoa mahdollisuus oli ostaa liput saman viikon perjantaiksi ja ottaa vastaan ex tempore vaalikiertue sellaisena kuin se eteen tulee, valmistautumattomana. Ylipäänsä työni ei anna minkäänlaista mahdollisuutta suunnitella tiettyyn aikaan tulevia vaalitilaisuuksia. Tietysti voi vain toivoa, että riittävän suuri osa äänestäjistä on valistuneita ja tajuaa, että eduskuntaan kannattaa valita ihmisiä, jotka hoitavat nykyiset työnsä ensin loppuun.

Vaalikiertue alkoi Jyväskylästä kävelykadulta, jonne ehdin lauantaina. Pitäisin enemmän toisenlaisista vaalitilaisuuksista, mutta ei katukampanjointi nyt niin turhauttavaa ollutkaan kuin muistelin. Muutama ihminen tuli keskustelemaan ja kyselemään hyvin asiallisesti, pari maistissa, hekin yllättävän asiallisia. Pari ihmistä sieppasi puolueen esitteen. Lapsetkin ottivat karkkeja kiltisti yksi kerrallaan. Puhuttiin perustulosta, vihapuheen kriminalisoinnista ja muusta. Tultiin yleisön kanssa siihen tulokseen, että nykyiset lakipykälät kunnianloukkauskohtineen riittävät. Todettiin myös, että Piraattipuolue vastustaa ihmisten kyttäystä: siellä missä tällaisia järjestelmiä on, niitä käytetään nyt jo väärin, kuten Kiinassa, Venäjällä ja monessa muussa paikassa.

Eräs kansalainen oli huolestunut eläinten hyvinvoinnista, tosin myös vähän lasten ja vanhusten ja muiden heikommassa asemassa olevien. Monilla on yksi huolen aihe. Eläinten kaltoinkohtelun taustalla on kuitenkin usein ihmisen eli eläinten omistajan pahoinvointi: loppuunpalaminen maatiloilla tai päihdeongelmat. On nähtävä kokonaisuuksia. 

Jyväskylän läpi on aina hienoa kulkea. Täällä savolaista syntyperää oleva mummonikin, äitinsä puolelta Ristiinan Himasia ja isänsä puolelta Joroisten Kaukosia, hummaili viime vuosisadan alussa nuorena ystävättärineen ja kävi Vapaakirkon tilaisuuksissa kunnes naitiin Multialle. Jyväskylän kahviloissa kuuntelen lumoutuneena nuorten täydellistä suomenkielistä keskustelua. Tietäisivätpä nämä nuoret: täältä rajasta itään Alaskaan asti ei taida löytyä  kahvilaa, jossa jokin muu kieli kuin venäjä voisi vallita. 

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

1Suosittele

Yksi käyttäjä suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelija

NäytäPiilota kommentit (7 kommenttia)

Käyttäjän jannekejo kuva
Janne Kejo

Kerropa nyt, Esa-Jussi, kun kerran tilaisuus on: Millä tavalla erilaista yhteiskuntaa haluaisit?

Käyttäjän Esa-JussiSalminen kuva
Esa-Jussi Salminen

Sellaista, missä ihmisten huijaaminen, kieroilu ja veronkierto olisi vähemmän helppoa. Sellaista, missä olisi perustulo. Sellaista, missä oma aktiivisuus ja työnteko olisi aina kannattavaa. Sellaista, missä ei tuotettaisi niin paljon silkkaa saastetta.

Käyttäjän jannekejo kuva
Janne Kejo
Käyttäjän Esa-JussiSalminen kuva
Esa-Jussi Salminen

Ja tietysti pitää uskaltaa ottaa kantaa ja olla kansainvälinen.

Käyttäjän Meri-PiiaSormunen kuva
Meri-Piia Sormunen

Hienoa Esa-Jussi Salminen että olet töissä.
Kirjoituksestasi kuitenkin päättelen että lyhytnäköisyytesi ei ole kovinkaan perusteltua.
Tähän ei tarvitse kuin vilkaista vaikka Wikipediaa. Alla luettelen otteita.
Tänä vuonna 73 v täyttävä Paavo Väyrynen:(ilmeisesti oletat että sinulla on 73-vuotiaana huomattavampi lista työnteostasi):

-Kirjoitti ylioppilaaksi Kemin yhteiskoulusta vuonna 1965
-Opiskeli valtiotieteitä Helsingin yliopistossa ja valmistui vuonna 1970 valtiotieteiden kandidaatiksi.
-1960-luvun lopulla työskenteli ajankohtaistoimittajana Yleisradiossa.

-Keskustapuolueen ja Suomen Keskustan kansanedustajana vuosina 1970–1995, 1999, 2007–2011 ja 2015 sekä seitsemän tähden liikkeen eduskuntaryhmissä kansanedustajana vuodesta 2018 lähtien.
-Väyrynen on ollut ministeri kahdeksassa hallituksessa.
-Euroopan parlamentin jäsenenä hän on toiminut vuosina 1995–2007 ja uudelleen vuosina 2014–2018.
-Oli opetusministeri vuosina 1975–1976, työvoimaministeri vuosina 1976–1977, ulkoasiainministeri vuosina 1977–1982, 1983–1987 ja 1991–1993, pääministerin sijainen vuosina 1983–1987 ja ulkomaankauppa- ja kehitysministeri vuosina 2007–2011.
-Ministerinä Väyrynen on toiminut 5 997 päivän ajan, mikä tekee hänestä Suomen toiseksi pisimpään ministerinä toimineen henkilön Johannes Virolaisen jälkeen.
-Koulutukseltaan Väyrynen on valtiotieteiden tohtori.

-Väyrynen nimitettiin Lapin yliopiston dosentiksi 1996. Dosentuuria varten hän julkaisi tieteellisen tutkimuksen ”Suomen puolueettomuus uudessa Euroopassa”. Lisäksi hänen nimityksensä perustui runsaaseen muuhun tieteelliseen aineistoon.

Teoksia:
Köyhän asialla. Helsinki: Kirjayhtymä, 1971.
On muutoksen aika. Porvoo, Helsinki, Juva: WSOY, 1974. ISBN 978-951-0-06259-3.
Kansallisia kysymyksiä. Porvoo: WSOY, 1981. ISBN 978-951-0-10940-3.
Kansakunta. Ihmiskunta. Jyväskylä: Gummerus, 1987. ISBN 978-951-2-03073-6.
Finlands utrikespolitik. Den nationella doktrinen och framtidens mänsklighetspolitik. Väitöskirja. Helsinki: WSOY, 1988. ISBN 978-951-5-21232-0.
Suomen ulkopolitiikka: Kansallinen doktriini ja tulevaisuuden ihmiskuntapolitiikka. Porvoo: WSOY, 1989. ISBN 978-951-0-15718-3.
Yhteinen tehtävämme. Kansanvaltaisen muutoksen strategia. Porvoo: WSOY, 1989. ISBN 978-951-0-15931-6.
On muutoksen aika 2. Tosiasioita ja haavekuvia Suomesta. Porvoo: WSOY, 1993. ISBN 978-951-0-19109-5.
On totuuden aika 1. Tosiasioita ja muistikuvia Urho Kekkosen Suomesta. Porvoo, Helsinki, Juva: WSOY, 1993. ISBN 978-951-0-18839-2.
On totuuden aika 2. Tosiasioita ja muistikuvia Mauno Koiviston Suomesta. Porvoo, Helsinki, Juva: WSOY, 1993. ISBN 978-951-0-18840-8.
On muutoksen aika 1. Tosiasioita ja haavekuvia tulevaisuudesta 1974 ja 1994. Porvoo: WSOY, 1994. ISBN 978-951-0-19536-9.
Suomen puolueettomuus uudessa Euroopassa: Kansallinen doktriini ympäristön murroksessa. Helsinki: Otava, 1996. ISBN 978-951-1-14459-5.
Paneurooppa ja uusidealismi – Tutkielma Richard Coudenhove-Kalergin filosofisista ja yhteiskunnallisista ajatuksista. Helsinki: Otava, 1997. ISBN 978-951-1-15410-5.
Itsenäisen Suomen puolesta. Jyväskylä: Atena, 1999. ISBN 978-951-7-96160-8. [1]
Etiäisiä vai kaukoviisautta? Paavo Väyrysen puheita ja kirjoituksia 1999–2004. Rovaniemi: Eppe, 2004. ISBN 978-952-9-17309-9.
Eemeli Väyrysen vuosisata. Helsinki: Maahenki, 2010. ISBN 978-952-5-87001-5.
Huonomminkin olisi voinut käydä – Esseitä elämästä, politiikasta ja yrittämisestä. Helsinki: Helsinki-kirjat, 2011. ISBN 978-952-5874-63-1. [2]
Suomen linja. Helsinki: Paasilinna, 2014. ISBN 978-952-299-042-6.
Eihän tässä näin pitänyt käydä. Espoo: Paasilinna, 2016. ISBN 978-952-299-109-6.
Kukahan nämäkin sotkut selvittää?. Helsinki: Paasilinna, 2016. ISBN 978-952-299-118-8.
Suomen linja 2017. Helsinki: Paasilinna, 2017. ISBN 978-952-939-517-0.
Terve Suomi. Bookwell, 2018. ISBN 978-952-94-1079-8.

-Euroopan parlamentin jäsenenä Väyrynen järjesti runsaasti Eurooppa-koulutusta sekä nuorille että aikuisväestölle. Hän ideoi muun muassa ”Politiikan korkeakoulu” -nimisen kurssin ja alkoi julkaista Pohjantähti-nimistä lehteä.
-Pohjantähti-opisto perustettiin alun perin vuonna 1998. Vuoden 2007 syksyllä alkanut Pohjantähti-opiston linjamuotoinen koulutus on ollut hanke, jossa yhdistetään toisiinsa erityisnuorten huolto/jälkihuolto ja perinteinen yleissivistävä kansanopisto-opetus.

Niin. Voit hetken miettiä, eikö Paavo todella tee duunia? Mihinkäs sinä sitten olet pyrkimässä ehdokkaana? En tiedä minkäikäinen olet, mutta listasta voit verrataa sinun ikäiseesi Paavoon? Olet sitä mieltä että on laiska?
Väyrynen 73-vuotiaana edelleen haluaa vaikuttaa poliitiikassa, on yrittäjä, edelleen kirjailija ja myös kulttuurissa mukana. Aiotko itse olla sen ikäisenä vielä aktiivisena työelämässä?

On huolestuttavaa millainen on arvostus vanhempia ihmisiä kohtaan. Tämä heijastuu meillä vanhustenhoidossa.
Väyrynen on elämänsä vaikuttanut Suomen politiikassa. Se on ollut hänen duuninsa, ammatinvalinta. Mikäli poliittisesti ei ole samaa mieltä toisen ihmisen kanssa, osoittaa puhujista itsestään jotain kun ihmistä ei osata silti arvostaa.
Toivottavasti sinun työmaasi on niin tärkeää että kukaan ei sitä kyseenalaista koskaan. Sinulla on varmasti myös vastuullinen ja kiireinen työ. Mutta niin on Paavollakin. Ja S-marketin siivoojalla. Toisen ihmisen työn arvostus kuuluu jo sivistykseen.

Eiköhän se Väyrynen töissä ole kun kansanedustajana kansan parissa tekee vaalityötään. Laiska sanan käyttö Väyrysen yhteydessä kertoo tietämättömyydestä.

Käyttäjän Esa-JussiSalminen kuva
Esa-Jussi Salminen

Ihmisen työt eivät selviä listojen perusteella.

Kansanedustajan varsinaisiin tehtäviin ei kuulu vaalityö. Se pitäisi hoitaa vapaa-ajalla, kuten me muutkin teemme.

Käyttäjän Esa-JussiSalminen kuva
Esa-Jussi Salminen

En tokikaan tiedä, minkälaisia listoja Väyrysen ikäisenä viitsin laatia ansioistani. Tähänkin mennessä julkaisuluettelonikin on retuperällä: en oikein ole jaksanut sitä täydentää, kun pelkästään vuoden 2016 Finnisch-Ugrische Forschungenissa ilmestyi 10 kirjoitustani: arvosteluja, lyhytarvosteluja ja nekrologeja.

Mutta jos vertailla tykkäät ihmisten toimintaa listausten perusteella, niin tässä sinulle alkua:

Julkaisuluettelo
Esa-Jussi Salminen
2000
1. Salminen, Esa-Jussi 2000: Balttilaisten kielten ja udmurtin determinatiivisen
suffiksin käytön eroja. Kielitieteen päivät 2000. Abstraktit. Oulu.
2. Salminen, Esa-Jussi 2000: The simplification of the Fu-transcription in Udmurt.
Congressus nonus internationalis fennougristarum 7.-13.8.2000 Tartu. Pars II.

2001
3. Salminen, Esa-Jussi 2001:Udmurtin ja balttilaisten kielten determinatiivisen
suffiksin samankaltaisuus. Kielitieteen päivät 2001, esitelmien
tiivistelmät. Jyväskylä.
4. Salminen, Esa-Jussi 2001: Udmurtin kirjoittaminen latinalaisilla kirjaimilla.
Congressus nonus internationalis fennougristarum 7.-13.8.2000 Tartu. Pars VI
s. 133-137.
5. Salminen, Esa-Jussi 2001: Udmurtin ja balttilaisten kielten determinatiivinen
suffiksi. XXVII Kielitieteen päivät Oulussa 19.-20.5.2000. Acta universitatis
ouluensis. Humaniora B41. Toimittaneet Helena Sulkala & Leena Nissilä. s.
241-248.
6. Salminen, Esa-Jussi 2001: Udmurtologien sukupolven synty. Alkukoti 2. Helsinki. s.34-35.
7. Salminen, Esa-Jussi 2001: Baltit ja uralilaiset. Alkukoti 2. Helsinki.
8. Salminen, Esa-Jussi 2001: Kissat ja udmurtit. Alkukoti 2. Helsinki.
9. Salminen, Esa-Jussi 2001: The emphazising/determinative suffix in Udmurt and
Lithuanian languages and similar phenomena in other languages. Izhevsk 2001.

2002
10. Salminen, Esa-Jussi 2002: Kytys’ udmurt kyllen visjas’ kylitetez? Permistika 9.
Izhevsk. s. 398-402.
11. Salminen, Esa-Jussi 2002: Udmurtin kielen latinalaisilla kirjaimilla kirjoittamisen teoriaa ja käytäntöä. IFUSCO XVIII Helsinki 11.-15.9.2002, Esitelmien abstraktit, Abstracts. Helsinki.
12. Salminen, Esa-Jussi 2002: Katsaus udmurtin latinalaistamisen historiaan ja
nykytilaan. M. A. Castrenin seuran jäsentiedote 3/2002. Helsinki.
13. Salminen, Esa-Jussi 2002: Kurzrezensionen. FUF 2002. Kratkii kurs udmurtskoj dialektologii. Helsinki. s. 445-446.
14. Salminen, Esa-Jussi 2002: Italmas-juna ja Oshmes-kahvila – uudesta udmurtin sanojen käyttötavasta nimistössä. Alkukoti 3. Helsinki. s. 31.
15. Salminen, Esa-Jussi 2002: Hedelmiä, sammakoita, helmiä – ja muita turkkilais-uralilaisten kontaktien piirteitä. Alkukoti 3. Helsinki. s. 36-38.
16. Salminen, Esa-Jussi 2002: Vuotuiset juhlat Udmurtiassa. Alkukoti 3. Helsinki
17. Salminen, Esa-Jussi 2002: Udmurtian valtionyliopiston rehtori A. Zhuravljev: "Udmurttilaista kulttuuria on edistettävä". 1/2002. Helsinki.
18. Salminen, Esa-Jussi 2002: Kyche sistema udmurtjosly kelshe? Invozho 6/2002. Izhevsk.
19. Salminen, Esa-Jussi 2002: Udmurtian valtionyliopisto tekee uusia asuntoja vaihto-opiskelijoille. M. A. Castrenin seuran jäsentiedoto 4/2002. Helsinki.
20. Salminen, Esa-Jussi 2002: Udmurttien ruoka- ja juomakulttuurin piirteitä. Ensimmäiset kansat 2002.

2003
21. Salminen, Esa-Jussi 2003: Viimeaikaisista ehdotuksista udmurtin kielen
kirjoittamiseksi latinalaisilla kirjaimilla. Ünnepi könyv Csúcs Sándor
tiszteletére. Permistica et uralica. Fenno-Ugrica Pázmániensia I. Piliscsaba,
2003. s. 218-222.
22. Salminen, Esa-Jussi 2003: Uralilainen totuus! Pääkirjoitus. Alkukoti 4. Helsinki.
23. Salminen, Esa-Jussi 2003: Uralisk sanning! Pääkirjoitus. Alkukoti 4. Helsinki.
24. Salminen, Esa-Jussi 2003: Udmurtinkielinen nuoriso- ja opiskelijalehdistö. Alkukoti 4. Helsinki.
25. Salminen, Esa-Jussi 2003: Rozita Andrianovna Ankudinova: Udmurtit kyllä osaavat laulaa, mutta minä opetin heidät esiintymään lavalla. Alkukoti 4.
26. Salminen, Esa-Jussi 2003: Udmurtin kielen kesäkurssit Udmurtiassa. Alkukoti
4. Helsinki. s. 41-42.
27. Salminen, Esa-Jussi 2003: Onko udmurtissa labiaalista k:ta? - Udmurtin kua-sekvenssin tarkastelua. XXX Kielitieteen päivät Joensuussa 15.+16. toukokuuta 2003. Joensuun yliopisto. Joensuu.
28.Salminen, Esa-Jussi 2003: Onko udmurtissa labiaalinen k? - Udmurtin kua-sekvenssin analyysi. Esitelmien tiivistelmät. XIX IFUSCO. Syktyvkar.
29. Salminen, Esa-Jussi 2003: Uralistiikan kuvalehti. Pääkirjoitus. Alkukoti 5.
30. Salminen, Esa-Jussi 2003: Bildbok av uralistik. Alkukoti 5.
31. Salminen, Esa-Jussi 2003: Yhteisuralilaiset foorumit - osa kansainvälistä uralilaista liikettä. Alkukoti 5.
32. Salminen, Esa-Jussi 2003: Seitsemäs etnofuturistifestivaali IDNA, omaperäisen uralilaisen taide- ja tiedesuuntauksen katselmus Udmurtiassa 23.-26.5.2002. Alkukoti 5.
33. Salminen, Esa-Jussi 2003: Pelnian-festivaali 18.-21.6.2003 ja Jur-jar 9.-12.7.2004. Alkukoti 5.
34. Salminen, Esa-Jussi 2003: Suomalais-ugrilainen korkeakoulu!? Alkukoti 5.
35.Salminen, Esa-Jussi 2003: Udmurttiverkko. Alkukoti 5.
36.Salminen, Esa-Jussi 2003: "Inmär äjbät gumär med sotoz!" - Vyl Tatyshlyn udmurttikylässä Bashkiriassa. Alkukoti 5.

2004
37. Salminen, Esa-Jussi 2004: Udmurtin kielenohjailu kautta aikojen. Kielikello
1/2004.
38. Salminen, Esa-Jussi 2004: Udmurtin kirjakielen kehityksen erityispiirteistä.
Alkukoti 6. Helsinki. s. 16-18.
39. Salminen, Esa-Jussi 2004: Mitä Marinmaalla tapahtuu - NYT? Alkukoti 6.

2005
40. Salminen, Esa-Jussi 2005: Suomensukuisilla kielillä on virallisen kielen asema.
Keskustelua. Hiidenkivi1/2005.
41. Salminen, Esa-Jussi 2005: Volgan vasen ranta. Näkökulma. Kielikello 2/2005.
42. Salminen, Esa-Jussi 2005: Marin kielen kesäkurssit Joshkar-Olassa. M. A. Castrenin seuran jäsentiedote 1/2005.
43. Salminen, Esa-Jussi 2005: Objektin etäisyys verbistä objektin sijanvalintaan
vaikuttavana tekijänä udmurtin kielessä. Marijskaja filologija, vypusk 5. Joshkar-Ola. s. 163-172.
44. Salminen, Esa-Jussi 2005: Ersien elvytetty uskonto. Alkukoti 7.
45. Salminen, Esa-Jussi 2005: Äidinkielten ongelmat ja kehitysnäkymät. M. A.
Castrenin seuran jäsentiedote 5/2005. Helsinki.s. 2-3.
46. Salminen, Esa-Jussi 2005: Translatiivilauseet ja kognitiivinen kielioppi
udmurtin kielen päätteellisen ja päätteettömän objektin kuvauksessa.
Natsionaljnyje jazyki Rossii: Regionaljnyj aspekt. K 50-letiju Komi-
permjatsko-russkogo otdelenija filologitsheskogo fakuljteta Permskogo
gosudarstvennogo pedagogitsheskogo universiteta. Permj. s. 138-144.
47. Salminen, Esa-Jussi 2005: "Tuodut jauhot me sultsina paistoimme".
Kognitiivisen kieliopin mukainen udmurtin päätteellisen objektin kuvaus. XXI IFUSCO. Esitelmien abstraktit. Izhkar.
48. Salminen, Esa-Jussi 2005: Drenjaja finskaja religija. Bezneng Jul. Kazan.

2006
49. Salminen, Esa-Jussi 2006: Yksikön kolmannen persoonan px:n ja
determinatiivisuffiksin käyttö permiläisissä ja volgalaisissa kielissä verrattuna 3. pers. px:n käyttöön turkkilaisissa kielissä ja determinatiivisuffiksin käyttöön indoeurooppalaisissa (erityisesti balttilaisissa ) kielissä. XXXIII Kielitieteen päivät Turussa 4.-5. toukokuuta 2006. Esitelmien tiivistelmät. Toim. Piia Seppälä. Turun yliopisto. Turku.
50. Salminen, Esa-Jussi 2006: O perevodah finskoj literatury na marsijkij jazyk i drugije finno-ugorskije jazyki Rossii. M. P. Petrov i literaturnyj protsess XX veka. Materialy Mezhdunarodnoj nautshnoj konferentsii, posvjashtshennoj 100-letiju so dnja rozhdenija klassika udmurtskoj literatury 1-2 nojabrja 2005. Izhevsk.
51. Salminen, Esa-Jussi 2006: Udmurtin kielen determinatiivisuffiksin käytöstä
muissa sanoissa kuin substantiiveissa. Marijskaja filologia. Joshkar-Ola.
52. Salminen, Esa-Jussi 2006: Udmurtin kielen lauseenloppuisista partikkeleista. Esitelmien abstraktit. IFUSCO XXII. Joshkar-Ola.
53. Salminen, Esa-Jussi 2006: Kansanrunous ja ajanmukaisuus. Esitelmien tiivistelmät. IFUSCO XXII. Joshkar-Ola.
54. Salminen, Esa-Jussi 2006: Jazykovoe gnezdo i jazykovoe pogruzhenije. Problemy funktsionyrovanija rodnyh jazykov. Materialy nautshnoj konferentsii. Izhevsk.
55. Salminen, Esa-Jussi 2006: Vnezanjatnaja dejatelljnostj studentov v Helsinskom i v Udmurtskom Gosudarstvennom Universitetah. Paradigmy obrazovanija. Izhevsk.
56. Salminen, Esa-Jussi 2006: Sravnenije utshenyh stepenej Finljandii i Rossii. Paradigmy obrazovanija. Izhevsk.
57. Salminen, Esa-Jussi 2006: O roli regionaljnyh seminarov organizatsii CIMO v razvitii prepodavanija finskogo jazyka v vuzah finno-ugorskih regionov Tsentraljnoj Rossii. K 75-letiju UdGU. Izhevsk.
58. Salminen, Esa-Jussi 2006: "Löytynyt udmurttilainen eepos". M. A. Castrenin seuran jäsentiedote 4/2006.

2007
59. Salminen, Esa-Jussi 2007: Inkerin kirkko Keski-Venäjällä. Alkukoti 9.
60. Salminen, Esa-Jussi 2007: O perevode udmurtskogo eposa iz russkogo originala na finskij jazyk. God russkogo jazyka v Udmurtii. Materialy regionaljnoj nautshno-praktitsheskoj konferentsii. Izhevsk.

2008
61. Salminen, Esa-Jussi 2008: V. K. Kelmakov i finnougrovedenije v Finljandii. LU 1/2008. Tallinn.
62. Salminen, Esa-Jussi 2008: Etäsukukielten lehtoritoiminnan runsas vuosikymmen Suomessa. Alkukoti 10. s. 38-39.
63. Salminen, Esa-Jussi 2008: Kun Suomen kielitiede kohtasi udmurtin. Valentin Kelmakov ja udmurtin kielen tutkimus Suomessa. Alkukoti 10. s. 40-43.
64. Salminen, Esa-Jussi 2008: Komipermjakkien pääkaupunki, Kudymkar vai Perm? Alkukoti 10.
65. Salminen, Esa-Jussi 2008: Kuzebaj Gerd ja udmurttien kansalliseepos. Alkukoti 10.
66. Salminen, Esa-Jussi 2008: V. K. Kelmakov i udmurtovedenie Finljandii. LU 44. Tallinn. s. 56-59.

2009
67. Salminen, Esa-Jussi 2009: Demen – yhteisvoimin! - Udmurttien yhteiskunnallisen aseman viimeaikainen kehitys ja udmurtin opettaminen toisena ja vieraana kielenä. Alkukoti 11. Helsinki. s. 24-28.
68. Salminen, Esa-Jussi 2009: Jyvan Kyrla näytteli marit maailman kartalle. Alkukoti 11.
69. Salminen, Esa-Jussi 2009: Kieliassistentit opettavat suomea sukukansoille Venäjällä. Alkukoti 11.
70. Salminen, Esa-Jussi 2009: Suomalais-ugrilaisesta suomennoskirjallisuudesta. Alkukoti 11.
71. Salminen, Esa-Jussi 2009: Uralin rovastikunnan työmyyrä avoimena. Alkukoti 11.
72. Salminen, Esa-Jussi 2009: Kurzrezensionen. FUF 60. (Udmurttilais-suomalainen sanakirja). Helsinki. s. 331-334.

2010
73. Salminen, Esa-Jussi 2010: Udmurtti-isä Mihailin monitahoinen ura. Alkukoti 12. Helsinki. s. 14-18.
74. Salminen, Esa-Jussi 2010: Udmurtin ja marin kielen IT-suursanasto. Alkukoti 12. Helsinki.
s. 24-16.
75. Salminen, Esa-Jussi 2010: Suomalais-ugrilainen Pariisi. Alkukoti 12.

2011
76. Salminen, Esa-Jussi 2011: Udmurttien Agricola ja Lönnrot. M. A. Castrenin seuran jäsentiedote 2/2011. s. 4-5.
77. Salminen, Esa-Jussi 2011: Permistiikan symposiumit. SUSA 93. Helsinki. s. 428-431.

2012
78. Salminen, Esa-Jussi 2012: Ein grundlegendes Werk zur Deklination im Udmurtischen (Н. В. Кондратьева: Категория падежа имени существительного в удмуртском языке). FUF 61. Besprechungen. Helsinki. s. 135-140.
79. Salminen, Esa-Jussi 2012: Neue Forschungsergebnisse zur Phonologie und Morphologie des Erzanischen (Jack Rueter: Adnominal Person in the Morphological System of Erzya). FUF 61. Beschprechungen. Helsinki. s. 148-155.
80. Salminen, Esa-Jussi 2012: Eine Untersuchung über die possessiven Konstruktionen im Udmurtischen und ihre Entwicklung (Светлана Едыгарова: Категория посессивности в удмуртском языке). FUF 61. Besprechungen. Helsinki. s. 140-148.
81. Salminen, Esa-Jussi 2012: Ein hervorragendes Werk über die Geschichte der Forschung zum udmurtischen Kasussystem (Н. В. Кондратьева: Формирование падежной системы в удмуртском языке). FUF 61. Besprechungen. Helsinki. s. 203-208.
82. Salminen, Esa-Jussi 2012: Kurzrezensionen. (Кельмаков, В. К. : Удмурт синоним кыллюкам). FUF 61. Helsinki. s. 226-228.

2013
84. Salminen, Esa-Jussi 2013: Viron sukukansapäivät valjastettiin innostamaan suomalais-ugrilaisia kääntäjiä. Alkukoti 13.
85. Salminen, Esa-Jussi 2013: Jyvan Kyrla viitoitti tien marilaisille elokuvatähdille. Alkukoti 13.
86. Salminen, Esa-Jussi 2013: Udmurtian valtiolliset symbolit. Alkukoti 13.
87. Salminen, Esa-Jussi 2013: Helsinkiläisen nukketeatterikeskus Poijun esitys Joutsenpoika voitti pääpalkinnon Joshkar-Olassa. Alkukoti 13.
88. Salminen, Esa-Jussi 2013: Akateemikko Mervi Kosonen oli taideleirin tähtivieras Udmurtiassa. Alkukoti 13.

2014
89. Salminen, Esa-Jussi 2014: Ein neues Hilfsmittel des Udmurtischen für Übersetzer, Studenten und Forscher (Sergej Maksimov, Sirkka Saarinen, Vadim Danilov & Ekaterina Seliverstova: Suomalais-udmurttilainen sanakirja. Финн-удмурт кыллюкам). FUF 62. Besprechungen. Helsinki. s. 509-512.
90. Salminen, Esa-Jussi 2014: Ein elementares Werk zu den Numeralien des Udmurtischen (О. Б. Стрелкова: Имена числительные удмуртского языка. История и типология: монография). FUF 62. Besprechungen. Helsinki. s. 518-522.
91. Salminen, Esa-Jussi 2014: Die Lokalkasus im Komi aus der Perspektive der kognitiven Grammatik (Николай Кузнецов: Пространственная семантика местных падежей коми языка (когнитивный анализ)). FUF 62. Besprechungen. Helsinki. s. 522-525.
92. Salminen, Esa-Jussi 2014: Ljudmila Hristoljubova 1939-2014. FUF 62. Berichte und Nekrologe. Helsinki. s. 572-574.
93. Salminen, Esa-Jussi 2014: Tamara Tepljašina 1924-2014. FUF 62. Berichte und Nekrologe. Helsinki. s. 578-580.
94. Salminen, Esa-Jussi 2014: Puut ja udmurtit. Seita 1/2014.
95. Salminen, Esa-Jussi 2014: Jyrpyd s'oton - kuolleiden varustaminen tuonpuoleiseen Karamas-Pel'gan udmurttikylässä. Seita 3/2014.

2015
96. Salminen, Esa-Jussi 2015: Ethnofuturism in Finland (Этнофутуризм в Финляндии). Congressus Duodecimus Internationalis Fenno-Ugristarum. Book of Abstracts. University of Oulu, 2015.

Julkaistut käännökset:
1. Veronika Dor (Vera Pantelejeva): novelli "Sateella". Volga antologia. Savukeidas & Kiila. Turku 2010.
2. Veronika Dor (Vera Pantelejeva): novelli "Oravan poika". Volga antologia. Savukeidas & Kiila. Turku 2010.
3. Vjatsheslav Ar-Sergi (Vjatsheslav Sergejev): novelli "Ain moment". Volga antologia. Savukeidas & Kiila. Turku 2010.
4. Vjatsheslav Ar-Sergi (Vjatsheslav Sergejev): novelli "Kristja". Volga antologia. Savukeidas & Kiila. Turku 2010.
5. Tatjana Otshejeva: Runoja. Volga antologia. Savukeidas & Kiila. Turku 2010.
6. Mihail Hudjakov: Dorvyzhy. Udmurttien kansalliseepos. LULU 2009.
7. Mush Nadi: Runoja. Bjarmia antologia. Suomensukuisten vähemmistökansojen runoantologia. Savukeidas. Turku-Tampere-Tallinna 2015.

Toimituksen poiminnat

Tämän blogin suosituimmat kirjoitukset