Esa-Jussi Salminen Kovin vihreä

Lahjakkuuden todellinen olemus


Usein näkee jos jonkinlaisia katteettomia lupauksia siitä, että jollain mullistavalla tavalla opiskelemalla VAIN 20 MINUUTTIA päivässä oppii jonkun kielen, tai parin minuutin lihaskuntoharjoittelulla saa mahtavat lihakset.
Tällaisia huijauksia tarkoitan: https://www.babbel.com/en/magazine/opit-kielen-20-minuutin-paivassa/


Tietysti jotain voi oppia, mutta kuinka syvällinen kielitaito on saavutettavissa tuolla tavalla, on sitten toinen asia.
Moni valmentaja ja urheilun asiantuntija on tullut siihen tulokseen, että lahjakkuus urheilussa tarkoittaa kykyä harjoitella enemmän kuin muut. Ei siis ole niin, että lahjakas saa 100 km:n viikkoharjoittelulla parempia tuloksia kuin toinen, joka harjoittelee 100 km viikossa. Lahjakas menestyy, koska hän pystyy harjoittelemaan 200 km tai hän pystyy tekemään tehokkaampia harjoituksia kuin muut.


Olen yhä varmempi siitä, että tämä periaate pätee aivan kaikkeen lahjakkuuteen. Kielellisesti lahjakas lukee mielellään vierasta kieltä vaikka 16 tuntia päivässä ja nauttii siitä, kun lahjatonta tympii yhden sivun tavaamisen jälkeen. Matemaattisesti lahjakas ratkoo kaikki vapaa-aikansa ongelmanratkaisutehtäviä, kun lahjaton ei halua edes tunnilla tehdä mitään.


No nyt joku tulee sanomaan, että entäpä kuuluisat musiikin lapsinerot, eivätkö he nyt ainakin ole syntyjään lahjakkaita? Ei pidä paikkaansa: syntyjään heillä on vain taipumus harrastaa musiikkia. Esimerkiksi Tshaikovski harjotteli jo pikkulapsena säveltämistä 24 tuntia vuorokaudessa: hän ei näet saanut musiikkia päästään loppumaan, hänen aivonsa työskentelivät taukoamatta. Kyllä olisi ihme, jos ei pojasta sillä raatamisella olisi tullut kelpo säveltäjää.


Lahjakkuus on kykyä ja voimaa tehdä tietynlaista työtä paljon. Näin ollen on edesvastuutonta luvata millään alalla jollain ulkonaisilla tempuilla tuloksia lyhyessä ajassa. Varsinkin jos haluaa oppia jotain, minkä tekemiseen ei ole luontaista lahjakkuutta, täytyy varautua tuskaan ja inhoon, loputtomaan väsyttävään toistoon. Samalla on pakotettava itsensä rakastamaan uuden asian tekemistä niin, että ei lopulta laske onko tehnyt jo pakolliset 20 minuuttia, vaan tekee huomaamatta 12 tuntia, mutta ei vieläkään malttaisi lopettaa harjottelua.

 

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

0Suosittele

Kukaan ei vielä ole suositellut tätä kirjoitusta.

NäytäPiilota kommentit (8 kommenttia)

Käyttäjän pekkaroponen1 kuva
Pekka Roponen

Goethe sanoi, jotta nerous on ahkeruutta.

Käyttäjän rkoski kuva
Raimo Koski

Ja Edison, että 99 % of innovation is perspiration, 1 % inspiration. Olen kyllä kuullut hien osuudeksi myös 90 %

Kyllä sitten menetelmät ja muutkin on tärkeitä. Urheilussa sen osuuden hoitaa valmentaja ja täytyy aina muistaa, että yksin ihminen on täysin mitätön, me kaikki seisomme jättiläisten harteilla.

Käyttäjän grohn kuva
Lauri Gröhn

Eiku ”Genius is 1% inspiration and 99% perspiration"?

Käyttäjän PetriPirskanen kuva
Petri Pirskanen

Olen erimieltä.. Urheilussa esim. toinen oppii jonkun tekniikan paljon nopeammin kuin toinen vaikka harj. määrät olisivat ihan samat.. Samaten se on muissakin asioissa.
Mutta tottahan se on että jokainen voi saavuttaa miltein mitä tahansa kun vaan aikaa käyttää, toiset joutuvat käyttämään sitä enemmän kuin toiset..

Heikkolahjainenkin voi oppia kunhan vaan harjoittelee tarpeeksi.

Käyttäjän Esa-JussiSalminen kuva
Esa-Jussi Salminen

Mutta ehkä se nopeammin oppiva on jo aikaisemmin harjoitellut jotain vastaavaa asiaa enemmän.

Käyttäjän PetriPirskanen kuva
Petri Pirskanen

Siis ajattelet että kaikki on lähtökohdassa 0 tasolla ja kaikki kasvaa yhtä nopeasti, kaikki riippuu siitä mitä aikaisemmin on tehny?

Käyttäjän Esa-JussiSalminen kuva
Esa-Jussi Salminen Vastaus kommenttiin #7

NO en minä nyt ihan noinkaan ajattele. Jos harjoitellaan esimerkiksi tekniikkaa, on lisäksi helppo sanoa ulkoapäin, että siinä kaksi harjottelee samalla tavalla. Tekniikan harjottelu on kuitenkin myös ajattelutyötä eikä päällepäin välttämättä näy kumpi tekee sitä intensiivisemmin.

Käyttäjän grohn kuva
Lauri Gröhn

Yksi musiikin ammattalilaisilta vaadittava ominaisuus on hyvä muisti. Toisaalta hyvä muisti voi tehdä ihmisestä kaavoihin kangistuneen, uuden oppiminen perustuen vanhan poisoppimiseen saattaa vaikeutua. Olen vuosikaudet seurannut nuorten suomalaisten säveltäjien työtä ja useimmat tuntuvat olevan oppimiensa kaavojen vankeja, aito luovuus on harvassa. Korvat auki yhdistys on kuin varjo entisestä eikä sillä ole mitään uutta annettavaa suurelle yleisölle.

Vääristynyt lahjakkuuden käsite:

http://grohn.puheenvuoro.uusisuomi.fi/51554-vaaris...

Luovuuden asteet:

http://grohn.vapaavuoro.uusisuomi.fi/kulttuuri/149...

Toimituksen poiminnat

Tämän blogin suosituimmat kirjoitukset