Esa-Jussi Salminen Kovin vihreä

Idän piraatti nousee eduskuntaan!

 

Kun Ameriikoissa kuka tahansa tekee mitä tahansa, hän on Suomeen palattuaan syvästi arvostettu guru.

Kun joku on opiskellut tai peräti työskennellyt Harvardin yliopistossa, hän on Suomessa monta päätä ylempänä kaikkia muita akateemisia kuolevaisia.

Ahtisaari ansioitui Pakistanissa, Tansaniassa ja Namibiassa Suomen presidentiksi.

Itse olen vuodesta 1997 alkaen hyvin tiiviisti ollut tekemisissä Keski-Venäjän sukukansojen kanssa, erityisesti udmurttien ja marien mailla. Opintojen kautta aiheeseen olen syventynyt vuodesta 1991 ja syksyllä 1992 kävin ensi kerran Mari Elissä. Sittemmin olen ollut paikan päällä vaihto-opiskelijana, kieliassistenttina, suomen kielen opetuksen tilannetta selvittävänä tutkijana sekä ulkomaanlehtorina yhteensä kymmenen ja puoli (luku)vuotta sekä lisäksi välillä lyhyempiä aikoja. Lisäksi välissä oli kolme vuotta Transilvaniassa, joka on osin unkarilaista aluetta ja sikäli se antoi sukukansa-asioihin erilaista perspektiiviä. Palkkatyön ohessa, lisäksi ja välissä olen tehnyt kaikkea mahdollista näillä sijoituspaikoillani.

Toisin kuin missä tahansa muualla ulkomailla oleskelua en voi näillä alueilla oleskelua suositella kenellekään paitsi itselleni. Sitä ei arvosteta, ei ainakaan sillä tavalla, että siitä olisi hyötyä jollekin uralle. Se on jotain kaikesta ulkopuolista nurkkakuntaista söpöä sukukantapuuhastelua, mikä ei ole ansio missään. Itse viihdyn kyllä partisaanityyppisessä työssä sivussa kaikesta.

Joskus vuosituhannen vaihteessa minusta levitettiin huhuja, että oletteko huomanneet, että teillä siellä ural-listalla on FSB:n työmyyrä. Ja tämä vain siksi, että loin listalle suoraan kentältäkin monipuolista sisältöä silloin yleensä vallinneiden kuivien valitusvirsien sijaan.

Fennougristien silmissä olen pelannut kaikki tieteelliset pelikortit väärin: vain pari kunnon kielitieteellistä teosta. Sen sijaan kaikkea "kevyttä" (eli yleistajuista tiedonvälitystä ja tieteen popularisointia) artikkeli- ja arvostelusälää ja kaiken huippuna luisuminen kirjallisuuden ja suomentamisen puolelle. Soveltavaa fennougristiikkaa ei vieläkään erityisemmin tunnusteta.

Muut ihmiset luulevat päinvastoin, että olen joku ylimmissä tieteellisissä bunkkereissa askarteleva kapea-alainen erikoisasiantuntija, jolla ei ole juurikaan kosketusta asioihin, joilla on laajempaa merkitystä.

Venäjästä mitään tietämättömän silmissä olen epäilyttävä "ryssän kätyri" vain siksi, että olen ollut Venäjällä pitkään ja osaan venäjää (eiväthän kaikki edes usko, että Venäjällä muita oikeita kieliä tai kansoja onkaan). Monien Venäjää harrastavien mielestä sitä vastoin olen vaarallinen sukukansaradikaali, russofoobinen agitaattori ja natottaja.

Ennen nykyistä lehtorikautta olin pari vuotta Suomessa ja ainoa vakavampi työ, mitä minulle oli tarjolla, oli etnofuturistisen taideleirin järjestäminen vuonna 2015, sekin omasta ja Udmurtian tahojen aloitteesta ja vapaaehtoistyönä. Lisäksi oli pieni palkkiollinen keikkatyö Castrenin seuran kirjallisuuskilpailun tiimoilta. On helppo arvata, että tämän jälkeen nykyinen virka, joka loppuu kesällä, oli kuin Inmarin järjestämä. Päämääräkin hänellä oli selvä: ilmoittaa udmurttien ja koko Venäjän historian ja kansan kohtalo novelleissa ja välittää se suomalaisille.

Erityisesti vuodesta 2017 alkaen olen joutunut seuraamaan läheltä, miten valtiollinen kielipolitiikka Venäjällä tähtää käytännössä kaikkeen muuhun kuin oikeasti kielten elinvoimaisuuden takaamiseen.

Keski-Suomen vihreät on nyt päättänyt, että monipuolista näkökulmaa Venäjältä ja sukukansa-asiantuntemusta ei politiikassa tarvita. Olin kyllä kansanedustajaehdokasehdokas aluksi vihreissä ja Vihreä Keurusseutu ry. sijoitti minut kolmesta ehdokasehdokkaastaan viimeiseksi piirihallituksen ohjeistusta noudattaen eikä myöskään piirihallitus katsonut ehdokkuuttani aiheelliseksi missään vaiheessa: työpaikkani ei ole Harvard vaan Udmurtian valtionyliopisto. Voin ylpeillä sillä, että olen epäilemättä näissä vuoden 2019 vaaleissa Keski-Suomen vihreistä kaikkein huonoiten menestynyt poliitikko.

 Monet muut vaalipiirit järjestävät ehdokasehdokkaista jäsenäänestyksiä. Tällöin kukin voi perehtyä kotonaan jokaisen ehdokasehdokkaan kirjalliseen esittelyyn kaikessa rauhassa ja laittaa ehdokasehdokkaat haluamaansa järjestykseen ja näiden äänestysten tulokset ovat julkisia ja niitä yleensä kunnioitetaan. 

Keski-Suomen vihreät eivät näitä jäsenäänestyksiä harrasta. Jäin siis täysin pimentoon sen suhteen, mikä voisi olla minun mahdollinen kannatukseni. En edes tiedä muita rannalle jääneitä kuin me kaksi Keurusseudun vihreiden ehdokasta. Näin jäi kaivertamaan, mikä mahtaisi olla oikea kannatukseni. Keski-Suomessa mennään kyläkiintiöiden ja piirihallitusten päätösten ja kyläyhdistyksille osoitettujen ohjeistusten varassa. Ainoa kriteeri, mikä minun korviini on kantautunut, on se, että seudulta haettiin vanhempaa miesehdokasta kuin minä. 

Toisaalta jostain syystä tulin vihreistä ehdokkaista jaetulle ykkössijalle Multialla kuntavaaleissa vuonna 2017. En tiedä, millä logiikalla minä olisin mainio kuntapoliitikko, mutta täysin mahdoton hoitamaan kansanedustajana tai meppinä kansainvälisiä asioita ja yleisiä koko maan tai maakunnan ongelmia.

Kuntavaaleihinhan kaikki haalitaan mukaan ilman minkäänlaisia kriteerejä. Keski-Suomessa ei järjestetty edes haastatteluja, joita oli ainakin Vantaalla kuntavaaliehdokasehdokkaille vuonna 2008.

Todettakoon myös, että kukaan ei ole koskaan minua pyytänyt tai edes kehottanut asettumaan ehdolle suurissa vaaleissa silloin kun olisi ollut sen aika. Sen sijaan on joskus sanottu esimerkiksi ehdokasasettelujen jo mentyä ohi, että sinunhan olisi pitänyt olla ehdokkaana. Varsinaisia ajoituksen mestareita!

Jossittelu on nyt joka tapauksessa turhaa ja myöhäistä. On katsottava eteenpäin tilanteen vaatimalla tavalla.

Olen politiikassa ja ylipäänsä kaikkialla elämässä edustamassa omia alojani, joilla olen asiantuntija, en niinkään yleistä vihreää puoluepolitiikkaa, vaikka se päälinjoissaan onkin pitkälti minulle sopivaa. En voi lopettaa edustamieni asioiden ajamista myös poliittisesti mikäli siihen jokin mahdollisuus aukenee. Vihreillä on ehdokkaina hieno ja tasokas joukko asiantuntijoita, jotka eivät juuri toisistaan erotu. Heillä on sydämellä ympäristö, koulutus sekä tasa-arvo. Näin jopa väittäisin minullakin olevan. Mitään lisänäkökulmaa näihin teemoihin ei kuitenkaan näköjään tällä kertaa tarvita Keski-Suomen vihreiden mielestä.

 

Näin ollen olen eduskuntavaaleissa 2019 Piraattipuolueen ehdokkaana.

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

5Suosittele

5 käyttäjää suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelijat

NäytäPiilota kommentit (4 kommenttia)

Käyttäjän henry kuva
Henry Björklid

Kirjoittamatta asioista sen enempää, voin vain todeta, että "tuntuu tutulta". Tosin minun elämäntyöni on ollut aika lailla erilaista.

Henry

Käyttäjän Esa-JussiSalminen kuva
Esa-Jussi Salminen

Epäilemättä.
On myös epäilemättä monia muita aloja, joissa useinkin ihmiset eivät voi saada elantoa siitä, mitä haluaisivat tehdä, vaikka sitä työtä väitetään arvostettavan. Aikuinen ihminen kun nyt kuitenkin tarvitsee jostain kunnon palkan.

Käyttäjän HarriRautiainen kuva
Harri Rautiainen

"On myös epäilemättä monia muita aloja, joissa useinkin ihmiset eivät voi saada elantoa siitä, mitä haluaisivat tehdä,..."

Itselläni on mixed feelings, kun soitan kappaletta 'Just a Gigolo'.

Käyttäjän henry kuva
Henry Björklid

Esa-Jussi!
Minäkin pyörinyt eri maissa ja nykyinen eläkeläishommani on (Bulgariassa):

https:leshnikovo.weebly.com

Henry

Toimituksen poiminnat

Tämän blogin suosituimmat kirjoitukset