Esa-Jussi Salminen

Natsi-Saksan murskaamisesta uusia kuvauksia


Toisessa maailmansodassa Saksa tunkeutui syvälle Neuvostoliiton alueelle ja jyskytteli Moskovan liepeitä, mutta puna-armeija sai sen torjuttua ja runnoi natsit takaisin, Berliiniin asti. Tämä sopii hyvin ylikansallisen sankaritarinan alustaksi, koska Neuvostoliitto oli tämän sodan uhri, jonka kimppuun Saksa hyökkäsi. Toki muussa tapauksessa Neuvostoliitto olisi hyökännyt Saksaan ennen pitkää. 


Puna-armeijassa oli luonnollisesti myös udmurttilaisia sotilaita, kuten myös kaikkien sukukansojemme sotilaita. Runsaasti on myös natsi-Saksaa vastaan taistelleita suomalais-ugrilaisia sotasankareita ja pilvin pimein kaatuneita. 


Kun eräs suomalainen oli lukenut 1930-luvulla vainojen uhriksi joutuneen Ashaltshi Okin tarinaa ja sitä, kuinka tämä sitten onnellisena lähti rintamalääkäriksi, hän ihmetteli, miten Ashaltshi Oki saattoi puolustaa Neuvostoliittoa. Minusta olisi peräti ihmeellistä, jos ei olisi puolustanut. Neuvostoliitto vainosi useita omiaan mielivaltaisin, tekaistuin perustein, mutta tuolloinhan ei vielä tiedetty, mitä vangituille oli tapahtunut. Natseista sen sijaan tiedettiin, että he tappoivat kaikki tielleen osuneet ihmiset mummoista pikkulapsiin ja polttivat ja tuhosivat kaiken tieltään.


Taistelu natsi-Saksaa vastaan on udmurttilaisen kirjallisuuden tärkeimpiä aiheita, ellei peräti tärkein ja yleisin. Udmurttilaisten novellien suomennoskokoelmaan valitsemistani 37 novellista 30 on ilmestynyt toisen maailmansodan jälkeisenä aikana. Näistä neljä kertoo  juuri toisesta maailmansodasta. Niissä kerrotaan, mikä tapaus saa nuoren äidin lähtemään partisaaniksi, miten neuvostotiedustelijat saavat hankituksi vihollisen selustasta arvokkaita dokumentteja, miten udmurttilainen metsästäjä kunnostautuu sodassa ja miten valkovenäläisen kylän natsimiehityksen aikainen petturi saadaan lopulta kiikkiin vuosikymmeniä sodan jälkeen.


Urhea udmurttilainen sotilas taistelee Berliinistä, mutta kaatuu ennen voitonpäivää. Nuoripari ehtii olla naimisissa vain kuukauden, kun mies kutsutaan rintamalle  eikä hän koskaan palaa. Sodan tuhoama perheonni on yleinen taustajuoni monessa novellissa, joka ei muuten ole varsinainen sotanovelli. Näinhän tietysti olikin: sotaan joutuivat juuri parhaassa naimaiässä olevat udmurtit. Sodan tuhoama nuorenparin onni mainitaan peräti viidessä novellissa eräänlaisena tarinan taustoituksena: näissä siis mies ei palaa. Yhdessä näistä tosin kyse on ensimmäisestä maailmansodasta. 


Lisäksi yhdessä novellissa nuori aviomies palaa kyllä rintamalta rampana, mutta kuolee piakkoin kotona. Yhdessä novellissa mies palaa sodasta lievästi haavoittuneena. Ainoastaan kahdessa novellissa mainitaan paluu sodasta ehjin nahoin. Kaiken kaikkiaan toinen maailmansota, 1900-luvun suurin katastrofi on läsnä joko etualalla tai taustalla 13 novellissa 37 udmurttilaisesta novellista, jotka edustavat tasapuolisesti kaikkia udmurttilaisia novelleja. 


Tämän lisäksi yksi novelleista liittyy kokonaisuudessaan ensimmäiseen maailmansotaan ja niin ikään yksi kansalaissotaan. Toiseksi viimeisin novelli vuodelta 2017 tulee maininneeksi jopa Syyrian sodan. Yhdessä novellissa karataan armeijasta ja yhdessä sieltä palataan ihan normaalisti vanhoja udmurttilaisia perinteitä kunnioittaen. Armeijasta palaavan on näet ensiksi mentävä johonkin toiseen taloon ja vasta sitten kotiinsa.

 

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

3Suosittele

3 käyttäjää suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelijat

NäytäPiilota kommentit (6 kommenttia)

Risto Koivula

Olivatko udmurtit Moskovan vastaiskun tehneissä pohjoisten ja itäisten kansojen joukoissa?

Käyttäjän Esa-JussiSalminen kuva
Esa-Jussi Salminen

En tiedä, kuinka paljon udmurtteja oli Moskovan vastaiskussa. Pitää kysyä. Jostain lukemastani sain käsityksen, että siellä oli nimenomaan siperialaisia joukkoja. Silloin ei tietenkään olisi kysymys udmurteista, jotka ovat kaukana Siperiasta.

Käyttäjän lkkiiski kuva
Lauri Kiiski

Suomalaisiakin vastassa oli Ilomantsissa yksi täysin suomenkielinen punapataljoona.

Puna-armeijan voiton mahdollisti lopulta Yhdysvaltojen antama aivan massiivinen elintarvike, raaka-aine ja sotatarvikeapu sodan aikana, jota oli toimittamassa mm. brittien kauppalaivasto.

Pekka Iiskonmaki

#2
USA tyrii jatkuvasti.

Jo Hooverin apu Neuvostoliiton nälänhätään oli älyttömyyden huippu poliittisesti.

Silloin Venäjä olisi ollut vielä pelastettavissa, nyt on myöhäistä.

Pekka Iiskonmaki

Miten paljon udmurdin kieli eroaa virosta ja livvistä, joita osaan sujuvasti?

Käyttäjän Esa-JussiSalminen kuva
Esa-Jussi Salminen

Udmurtti eli udmurtin kieli eroaa virosta, livvistä ja suomesta todella paljon.

Toimituksen poiminnat

Tämän blogin suosituimmat kirjoitukset