Esa-Jussi Salminen

Laura Huhtasaaren gradu!


Venäjällä ja monessa muussa maassa plagiointi ja muu tieteellinen vilppi on erittäin yleistä. Täällähän näkee sähköpylväissäkin tarjouksia, millä rahalla voi ostaa kurssin lopputyön, gradun tai muun opinnäytetyön, aina tohtorin tutkintoon asti. En tiedä sitten tarkemmin, millä tavalla nämä ostetut opinnäytetyöt sijoittuvat ongelmakenttään: kirjoittaako ne joku vai ovatko ne plagiaatteja.


Toisaalta vastapainoksi täällä myös plagiointeja tutkitaan. Olen kuitenkin siinä käsityksessä, että harvemmin plagioinnin toteaminen johtaa mihinkään. Plagiointisyytöksiä on esitetty aivan huipulla olevien poliitikkojen ja yliopistojen rehtoreiden töistä alkaen.


Kun hakee youtubesta asiasta tietoja esim. haulla плагиат в диссертации, tulee valtavasti osumia.
Kun yritin hakea suomeksi, esim. sanoilla gradun plagiointi, en törmännyt kuin tähän nyt esillä olevaan tapaukseen. Samoin netistä tuntuu löytyvän vain tämä ja Jari Vilenin gradun tapaus.


Sama juttu netin puolella: Проблема плагиата в диссертации крайне остра в наше время. Suomessakin olisi kiireesti tutkittava vielä erityisesti korkeissa asemissa olevien opinnäytetyöt. Jotkut väittävät jo, että kyseessä on maan tapa, siis Suomessakin. Voisi verrata puhtaaseen sinivalkoisen puhtaaseen suomalaiseen hiihtoon taannoin. Haluaisin uskoa, että näin ei ole tieteessä.


Tämä tieteellinen epärehellisyys on juurittava pois Suomesta heti alkuunsa. Ei meidän tarvitse ihan joka asiassa matkia Venäjän huonoa esimerkkiä! Täällähän joutuu ensimmäisen vuoden suomen opiskelijoidenkin kanssa raatamaan, että tajuaisivat edes sen, että netin kelvottomien käännöskoneiden tuotoksia ei tuoda suomen tunnille.  Mutta se on vaikeaa, kun epärehellisyys on opiskelijan arvostettu selviytymiskeino.

 

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

9Suosittele

9 käyttäjää suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelijat

NäytäPiilota kommentit (62 kommenttia)

Käyttäjän Esa-JussiSalminen kuva
Esa-Jussi Salminen

Esimerkiksi Marin valtionyliopiston nykyisen rehtorin väitöskirjaa on tutkittu:
https://7x7-journal.ru/post/55433

Edellinen rehtori pidätettiin valtavien rahojen väärinkäyttötapausten vuoksi...

Käyttäjän Jukka Konttinen kuva
Jukka Konttinen

Opinnäytetöitä ei teetetä niitten itsensä tai titteleitten takia vaan siksi, että.tekijä oppii tietoja ja taitoja joista hyötyä työelämässä. Siten plagioinnin tulokset heijastuvat suoraan ammattitaidon ja tekemisen laatuun. Ja sen Venäjällä huomannee. Huhtasaaresta puhumattakaan.

Käyttäjän Esa-JussiSalminen kuva
Esa-Jussi Salminen

Kyllä näkyy. Sehän on oikeastaan plagioijalle itselleen kaikkein kauheinta: hän ei koskaan opi itse tuottamaan hyvää tekstiä. Ja sitten hänen pitää jatkaa aina vaan, joko plagioida tai teettää kirjoitustyöt muilla peittääkseen sen, että ei itse osaakaan jotain: ehkä plgioijista tuleekin hyviä pomoja, hehehe.
No ei hyvältä Suomessakaan näytä: https://www.is.fi/digitoday/art-2000001636924.html

Käyttäjän AleksiParkkinen kuva
Aleksi Parkkinen

Eikös tuo jo käsitelty että sen aikaisten mittareiden mukaisesti tuo Huhtan gradu menee läpi. Nykyisillä ei varmaan menisi, mutta jälkiviisaus on paras viisaus sanoo vanha kansa.

Jos vasemmisto nyt väkisin haluaa pelkkien poliittisten irtopisteiden takia hylätä tuon gradun, se avaisi tulvan, jonka johdosta varmaan tuhansia graduja jouduttaisiin hylkäämään.

Seuraavaksi porukka varmaan itkee kun Mikko Alatalo, Eppu Normaali sekä Pekka ja Pätkä sanoivat "neekeri". Totuusministeriö kirjoittelee historiaa uusiksi.

Käyttäjän Esa-JussiSalminen kuva
Esa-Jussi Salminen

EI pidä paikkaansa, että kriteerit olisivat jotenkin muuttuneet. Minä opiskelin 90-luvulla ja jo silloin oli aivan itsestäänselvää jo ensimmäisistä praktikumtöistä alkaen, että jokaisen ajatuksen kohdalla on oltava päivänselvää, onko kyse jostain lähteestä otetust tiedosta (jolloin lähdeviite oltava) vai kirjoittajan omasta ajatuksesta, jolloin ihan reilusti voi kirjoittaa MINÄ-muotoisesti, vaiko alalla yleisesti tunnetuista tosiasioista, jolloin lähdeviitettä ei ole syytä panna esille.
Sitä paitsi tämä ei koske ainoastaan tieteellisiä tekstejä vaan ihan kaikkea kirjoittamista jossain määrin.

Käyttäjän ToniRintala kuva
Toni Rintala

"jokaisen ajatuksen kohdalla on oltava päivänselvää, onko kyse jostain lähteestä otetust tiedosta"

Erittäin absurdi väite.
Itse tein gradun 90-luvun viimeisinä vuosina ja silloin ohje ei ollut tuollainen.

Assarit nimenomaan neuvoivat, että ensimmäiset 30-50 % lainaa & kopioi ja vähän muokkaa jos jaksat. Sen jälkeen työ on se loppuosa, jossa esitetään omat analyysit tai näkemykset aiheesta.

"Sitä paitsi tämä ei koske ainoastaan tieteellisiä tekstejä vaan ihan kaikkea kirjoittamista jossain määrin."

Ohje toki on, mutta käytäntö on aina toinen ;)

Käyttäjän Esa-JussiSalminen kuva
Esa-Jussi Salminen Vastaus kommenttiin #31

31. TOni Rintala. Hyvin mahdollista. Kuten totesin jollain aloilla on tosi matalat vaatimukset. Meillä fennougristiikassa ei tuolla systeemillä olisi mennyt läpi edes harjoitustyöt. Millä alalla olit? Ei todellakaan kateeksi käy.

Tämähän on kiintoisaa. Rintalan mukaan plagiointi on jopa sallittua ja kannustettua ollut!

Käyttäjän ToniRintala kuva
Toni Rintala Vastaus kommenttiin #33

"Tämähän on kiintoisaa. Rintalan mukaan plagiointi on jopa sallittua ja kannustettua ollut!"

Pitihän se teoria kopioida alkuun ja esitellä ne ongelmat, jotka oli esitelty jo moneen kymmeneen kertaan muiden teksteissä. Kuinka ne esität kopioimatta muiden tekstejä??

Kyseessä siis tietojenkäsittely. Ohje oli, että selitä se asia omin sanoin, jonka moni muu oli jo selittänyt omin sanoin. Hankalaahan se oli. Jos halusi hyvän arvosanan, keskittyi selittämään hyvin. Jos vaan halusi valmista, niin lainasi muita ja yritti jotenkin merkata, että ne oli muiden näkemyksiä. Arvosana riippui siis myös siitä, kuinka osasi olla lainaamatta muita.

Silloin oli hirveä paine saada maistereita valmistumaan.

Käyttäjän Esa-JussiSalminen kuva
Esa-Jussi Salminen Vastaus kommenttiin #36

Rintala 36. Eihän tuo sitten varsinaista plagiointia ole. Silloinhan oli kyse niistä alalla yleisesti tunnetuista perusasioista, joihin ei tarvitse lähdeviitteitä. HYvässä gradussa ei kyllä niitä kuulu olla noin suurta määrää kuin esität, siis samoja mitä kaikissa muissa graduissa. Niistä yleisesti tunnetuista perusasioistakin tarvitaan vain ne, jotka ovat relevantteja kyseisen gradun kannalta. Eihän siinä ole mitään järkeä, että puolet gradusta olisi alan perusoppikirjatekstiä.

Käyttäjän ToniRintala kuva
Toni Rintala Vastaus kommenttiin #38

"HYvässä gradussa ei kyllä niitä kuulu olla noin suurta määrää kuin esität"

En minä hyvää gradua tehnytkään. Kunhan nyt sain sellaisen, että hyväksyttiin.

"Eihän siinä ole mitään järkeä, että puolet gradusta olisi alan perusoppikirjatekstiä."

Minä selitin alussa teoriaa, jota oli jo monet muut kirjoittaneet aikaisemmin. Pakosti tuli paljon samanlaista tekstiä kuin aiemmilla. Silloin ei vielä googlea ollut. Käytössäni oli pari edellistä lopputyötä, joita matkin. Vähän yritin muutella lauseita. Sitten lähdin esittämään ratkaisua omalla ratkaisumallilla.

Käyttäjän jounisnellman kuva
Jouni Snellman Vastaus kommenttiin #31

Neuvottiinko sinulle, että on OK varastaa sivukaupalla toisen tekstiä - lähdettä mainitsematta ja kirjoitusvirheineen? : D

Käyttäjän ToniRintala kuva
Toni Rintala Vastaus kommenttiin #39

Ainakin uutisissa esitelty "kopioitu" lause oli ihan erilainen lause, ei siis kopioitu. Millaisia kirjoitusvirheitä sitten on kopioitu?

Käyttäjän MaxStenbck kuva
Max Stenbäck Vastaus kommenttiin #58

Eihän tässä nyt ole kyse yksittäisestä lauseesta, vaan ilmeisestä laajamittaisesta kopioinnista. Siinä eivät pienet tekstin muokkaukset pelasta...

Vaikkapa tuo Ylen juttu aiheesta osoittaa laajuuden hyvin. Varsinkin yleiskuva, jossa kopioidut tekstiosiot on merkitty värikoodein, on mielestäni hurja. Tuolta löytyy myös esimerkkejä mainituista kirjoitusvirheistä.

https://svenska.yle.fi/artikel/2018/05/09/svenska-...

Käyttäjän velitakanen kuva
Veli Takanen

Onko minulta mennyt jotain ohitse? Miten vasemmisto liittyy tähän asiaan?

Käyttäjän HelenaSolin kuva
Helena Solin

Kyse ei millään voi olla poliittisista irtopisteiistä, koska kaikkien julkkisten opintoja ja opinnäytetöitä tutkitaan .
Tämä on tullut ilmi ihan normaalin kiinnostuksen seurauksena,
kun gradun otsikko oli sen verran yllättävä Huhtasaaren poliittiseen agendaan suhteutettuna.

Käyttäjän FArra kuva
Fredrik Arra

Totean aivan saman, minkä Salminen tuossa ylempänä. Tein tutkielmani paljon ennen Huhtasaaren työtä, eikä silloin ollut mitään epäselvyyttä mitä plagioinnilla tarkoitetaan tai miten lähteet tulee merkitä. Ainoa asia mikä on muuttunut, on lähteiden määrä. Nykyään ei voi enää sanoa, että ei saanut jotakin artikkelia käsiinsä tai sen hankkiminen on liian vaivalloista. Aikanaan käytin lomallani USA:ssa viikon kirjastossa istumiseen ja lähteiden hakemiseen ja rahtasin Suomeen matkalaukullisen artikkeleita - nykyään saman urakan saisi tehtyä puolessä päivässä tietokoneen äärestä poistumatta.

Käyttäjän erkkilaitila1 kuva
Erkki Laitila

Kovinpa on paljon Salmisella väärinkäsityksiä kirjoittamisen, akateemisen kirjoittamisen, työssä tapahtuvan kirjoittamisen ja ihmisten välisen arvostuksen suhteen.

Kovasti näyttävät ei-akateemiset ihmiset ymmärtävän tieteen jonkinlaisena "lasikaappina", jonka sisälle gradun tehneet sitten asettuvat erilleen tavallisesta kansasta. Tämä on hyvin yleistä. Siis lasikaapissaan olisi tieteellinen ihminen, kuten tavallinen opettaja, ja hänellä tieteellinen asenne, mitä hän soveltaisi lopun ikäänsä.

Ei herttanen sentään. Perustin itse Metayliopiston lähentämään tiedettä, tieteenfilosofiaa, systeemisyytä, kybernetiikkaa, oppimista ja visualisointia sekä viestinnän tekniikkaa toisiinsa. Se taitaa olla liikan fiksu sivusto suomalaisten ymmärtää sen etua, vaikka monitieteellisyys on USA:ssa todettu parhaimmaksi tavaksi edistää tiedettä.

Kasvatustieteen approt ja gradut ovat yleensä empiiristä tutkimusta tai alkeellista menetelmäkokeilua tai tutkimusyhteenvetoja, joten niistä ei kovin suurta haloota kannata kenenkään nostaa. Ei niissä mitään tieteellisiä innovaatioita tuoda esille omakohtaisella työllä.

Käyttäjän Esa-JussiSalminen kuva
Esa-Jussi Salminen

Erkki Laitila! Kommenttisi ei nyt aukea minulle ollenkaan. Mitkä ovat ne minun väärinkäsitykset?
Keihin ei-akateemisiin henkilöihin viittaat? Miten ei-akateemisten henkilöiden käsitykset suhteutuvat blogiini?

Käyttäjän MattiKarnaattu kuva
Matti Karnaattu

Allekirjoitan monitieteellisyyden merkityksen.

Näen asian niin, että tieteellisen ajattelun kehittymisessä on kolme merkittävää askelta ihmiskunnan historiassa. Ensimmäinen oli kirjastot, joissa kerättiin tunnettua tietoa opittavaksi. Toinen oli yliopistot joissa kerättiin sopivanlaisella mielenlaadulla toimivia ihmisiä samaan paikkaan oppimaan ja tuottamaan tietoa.

Kolmas vaihe on Internet, että saatiin se tieto ja ihmiset eri puolilla maailmaa yhdistettyä.

Tuo kolmas askel näkyy sillä tavalla merkittävänä, että tänä päivänä Internetissä kiinni ollut, uusia asioita ahkerasti omaksuva ihminen jolla on käytettävissään kaikkien edellisten sukupolvien tieto jonka varaan rakentaa, on helposti kykenevämpi kuin 50v takaiset maailman huippuasiantuntijat. Rajattomat informaatioresurssit ovat huikea voimavara.

Tuntuu että suomessa on jäänyt huomioimatta tämä asia opintojärjestelmissä. Painoarvoa on aivan liikaa siinä koulun penkin kuluttamisessa vaikka painotuksen pitäisi olla siinä ajattelun laajentamisessa ja tiedon jakamisen verkostojen kehittämisessä.

Arvostan ponnittelujasi Metayliopistohankkeessa.

Käyttäjän kosonenjuhapekka kuva
Juha-Pekka Kosonen

Ei akateemisena, mutta sivusta muutaman gradutyön tekemistä seuranneensa voisin todeta, että pohdittaessa Huhtasaaren gradun mahdollista plagiaattisisältöä ammutaan samalla tykillä kärpästä.

Gradu ei ole tieteellinen tutkimustyö, vaan korkeakouluopiskelijan viimeinen ponnistus maisteriksi valmistuessa. Monille riittää, että gradun ja sitä myöten akateemisen tutkinnon ylipäätään saa työstettyä, laadusta viis.

Olisi mielenkiintoista tietää, kuinka monta gradua Suomessa on laadittu?

Osa läpimenneistä kuitenkin täyttää opinnäytetyön arvostelukriteerit vain minimin niukasti ylittäen. So what, se riittää.

"Jos vasemmisto nyt väkisin haluaa pelkkien poliittisten irtopisteiden takia hylätä tuon gradun, se avaisi tulvan, jonka johdosta varmaan tuhansia graduja jouduttaisiin hylkäämään."

Allekirjoitan tuon lauseen.

Ei Huhtasaari ole yhtään sen huonompi ihminen kuin muut, vaikka hän olisi tehnyt kuten tuhannet muutkin, eli mennyt sieltä mistä aita on matalin.

Käyttäjän jounisnellman kuva
Jouni Snellman

Ei myymälävaraskaan ole huonompi ihminen kuin me muut, koska kaikki kuitenkin pöllivät kaupasta. Niinkö?

Käyttäjän suburbian kuva
Sini Lappalainen

No niin sinä J-P kuitenkin tämän Huhtasaaren huonoihmisyyden tähän keskusteluun introdisoit. Kuka ensimmäisen kiven heitti? J-P Kosonen väittäen sitä muiden kiveksi.

Käyttäjän HelenaSolin kuva
Helena Solin

Tässä jutussa on pari huomattavan raskauttavaa seikkaa:
1. Se, mitä on oikeasti varastettu ja väärennetty.
2. Se tapa, jolla tätä menettelyä on selitetty.

Nämä eivä sovi yhteen.

1. Se, että toisen kopioitu teksti esitetään omana tutkimustuloksena on i h a n eri asia, kuin että kirjoitetaan lainaus ilman lähdeviitettä.
Se on oman tutkimustuloksen väärennös ja toisen tutkimuksen varkaus.
Sitä ei voi tehdä vahingossa eikä tietämättömänä lähdeviitteiden merkitsemissäännöistä.
Ts. Se on t a h a l l i s t a . Ja suunnitelmallista .

2. Se, että graduntekijä suhtautuu rennon huolettomasti tähän kiinni joutuessaan ja esittää sen perusteluna kiireen valmistua ja kunnianhimon puutteen arvosanan suhteen , ei liity asiaan mitenkään.
Kunnianhimoa on pikemminkin ollut liikaa, kun eettisesti on tingitty näin paljon oppiarvon vuoksi.

Puhe poliittisesta ajojahdista tässä on pohjanoteeraus.
Puoluetoverien ei pitäisi lähteä enää tähän mukaan, se on tökeröä.

Käyttäjän ToniRintala kuva
Toni Rintala

"Se, että graduntekijä suhtautuu rennon huolettomasti tähän kiinni joutuessaan ja esittää sen perusteluna kiireen valmistua ja kunnianhimon puutteen arvosanan suhteen , ei liity asiaan mitenkään."

90-luvun lopulla oli kova paine hyväksyä graduja, kunhan ne oli vain sinne päin. Kunnianhimon puute ei ole mikään paheksuttava asia. Kyse oli valmistumisesta, kun työt haittasi opiskelua..

Käyttäjän HelenaSolin kuva
Helena Solin Vastaus kommenttiin #37

Täsmennys : sanoin, että kunnianhimoa oli pikemminkin l i i k a a , kun eettisestä normistosta tingittiin näin reippaasti oppiarvon vuoksi.

Käyttäjän jounijuntumaa kuva
Jouni Juntumaa

Ei kukaan olisi Huhtasaaren gradusta enää kiinnostunut, jos hän olisi heti asian tultua esille todennut, että tuli hutiloitua ja osa kopioitua. Huono gradu on elämässä pieni erhe, mutta sen peittely, selittely ja totuuden kiertely ei enää ole.

Käyttäjän HelenaSolin kuva
Helena Solin

Hänen ongelmansa oli ehkä alunalkaenkin se, että hän tiesi kysymyksessä olevan ihan eri luokan erhe kuin huonotasoinen gradu.
Kyse on epärehellisyydestä ja epäeettisestä suhteesta toisen tutkimukseen.
Se on erityisesti Lauran kohdalla erittäin paha juttu.

Siksi hän alunalkaen pyrki kuittaamaan jutun " ajojahtina " ja välttelemään yksityiskohtien käsittelyä.

Käyttäjän velitakanen kuva
Veli Takanen

Jokainen meistä on lainannut jonkun toisen kirjoitusta tai muuta tuotosta. Huhtasaaren gradussa ei enää ole kyse lainauksesta, vaan varkaudesta. Tämän todistaa kopiointi sanasta sanaan ja jopa samojen kirjoitusvirheiden jättäminen työhön.

Käyttäjän Lokari kuva
Pekka Pihlanto

Alla artikkeli, jonka julkaisin Jari Vilenin gradukohun ollessa kuumimmillaan 16 vuotta sitten:

Kannattaa tehdä kunnon gradu
Julkaistu Acatiimi-lehdessä 1/2002

Jos aiot politiikkaan, tee gradutyösi kunnolla. Viime vuoden [2001] lopulla syntynyt ministeriehdokkaan [Jari Vilenin] gradu-työtä koskenut jupakka opetti ainakin sen, että jos opiskelija aikoo politiikkaan, hänen kannattaa tehdä gradutyönsä kunnolla. Muutoin on olemassa vaara, että sitä aletaan viimeistään ministerinimityksen odottaessa riepotella julkisuudessa. Yleensä opiskelijoilla lienee se käsitys, että kunhan tutkinto on suoritettu, siihen sisältyvillä suorituksilla ei ole myöhemmin mitään merkitystä. Myös tarkastajat taitavat ajatella, että arvostelun jälkeen gradua ei enää pöyhitä. Nyt kun eettiset asiat ovat olleet näkyvästi esillä - Professoriliittohan julkisti äskettäin eettiset ohjeensa - sallittaneen gradu-jupakan antaman opetuksen yleinen pohdiskelu.

Ainakin itselleni on jäänyt epäselväksi, miten kauan jälkikäteen graduun mahdollisesti liittyviä epäselvyyksiä on mahdollista penkoa. Oli miten oli, työssä mahdollisesti havaitulla vilpillä saattaa kuitenkin olla myöhemminkin yleistä merkitystä. Näin varsinkin jos tekijä on hakeutumassa korkeisiin yhteiskunnallisiin tehtäviin. Vanhakin vilppi tai hutilointi näet kertoo omaa tarinaansa tekijästään.

Mikä sitten on opiskelijan vastuu työstään, jonka tarkastajat ovat siunanneet? Periaatteessa ongelma ei ole vaikea - näyttökysymykset ovat asia erikseen. Jos tarkastajat ovat olleet selvillä myöhemmin esiin nostetuista puutteista, ei opiskelijalla ole käsittääkseni enää vastuuta. Korkeintaan hänelle koituu häpeä huonosta suorituksesta, mutta tarkastajat eivät voi tulla enää katumapäälle ja muuttaa arvosteluaan.

Jos opiskelija on kuitenkin taitavalla peittelyllään onnistunut harhauttamaan tarkastajat, jotka ovat suorittaneet riittävän huolellisen tarkastuksen, opiskelija alkaa olla heikoilla. Riittävän huolellisen tarkastuksen rajat kertoo akateeminen käytäntö. Arvostelun lähtökohtaoletuksena täytyy normaalisti olla opiskelijan rehellisyys. Eihän ole kysymys rikostutkinnasta, vaan opintosuorituksen arvostelusta.

Ei voida vaatia, että tarkastaja lähtisi kirjastoon tarkistamaan lähdeviitteitä teoksista, joita hän ei ennestään tunne tai soittelisi haastattelututkimusta arvostellessaan kohdeyritykseen varmistaakseen, että opiskelija todella tunnetaan siellä. Tarkastajan ei myöskään tarvitse suorittaa tietokoneajoja uudelleen, elleivät tulokset vaikuta epäilyttäviltä. Jos toisenlaisia vaatimuksia aletaan tosissaan esittää, yliopistojen resurssointi joutuu aivan uuteen valoon.

Joku voi syystäkin paheksua, mikäli gradun kaivelu saa alkunsa alhaisista, vaikkapa poliittisluontoisista motiiveista. Tilanne on gradun tekijän kannalta kiusallinen ja voi vahingoittaa hänen urakehitystään, mutta jos on epäiltävissä, että hänellä ei ole puhtaita jauhoja pussissaan, asiaa ei voi auttaa. Tutkinta kuitenkin puhdistaa vilpittömässä mielessä toimineen opiskelijan maineen.

Edellä viitatun tapauksen osalta on sanottu, että koska on mahdollisesti olemassa muita yhtä arveluttavia tapauksia, on kohtuutonta nostaa tämä silmätikuksi. Selvää kuitenkin on, että tällä seikalla ei ole merkitystä: tässäkin on tyydyttävä siihen, että kaikki väärinkäytökset eivät koskaan paljastu. Ei myöskään voida ajatella, että ryhdyttäisiin "tasapuolisuuden vuoksi" systemaattisesti tarkastamaan uudelleen tietyn opettajan, laitoksen tai tiedekunnan hyväksymiä graduja.

Kun siis yksittäistapaus nousee esiin, se on tutkittava. Vaikka opiskelijaa tai tarkastajia ei voitaisikaan enää "sakottaa", on kyllä mahdollista tarkastella kyseisen laitoksen tai tiedekunnan noudattamia arvosteluperusteita ja ryhtyä tarvittaviin toimenpiteisiin.

Opintosuoritusten arviointi on kuitenkin aina subjektiivista toimintaa ja arvostelukriteerit vain suuntaa antavia. Siten ei liene mielekästä ryhtyä laatimaan yksityiskohtaisia arvosteluohjeita. Nykyiset säännökset ja tarkastajan ammattietiikka - sekä opiskelijan opiskeluetiikka - riittävät. Tosin viimeksi mainittuun ei ole tähän mennessä juurikaan kiinnitetty huomiota. Tasapuolisuuden vuoksi ehkä pitäisi?

Käyttäjän jounijuntumaa kuva
Jouni Juntumaa

Tähän ei ole mitään lisättävää. Olisi Huhtasaarenkin hyvä lukea ajatuksella.

Käyttäjän Lokari kuva
Pekka Pihlanto
Käyttäjän valpperi kuva
petteri ritala

Kysehän ei ole siitä onko asia iso vai ei, tuskinpa tämä nyt mikään niin isoa asia on, mutta se, että näkyvä poliitikko puhuu toista, ja todisteet näyttävät toista, asettaa uskottavuuden koetukselle.

Ylimielisyys ja vähättely ei tilannetta paranna ja matkalla kun on ollut wikipedian muutosyrityksiä ja selittelyä, niin on tämä aika hävettävää toimintaa.

Näyttää siltä, että Huhtasaarella on oikeasti iso paniikki päällä, sillä tämä tulee varmasti aiheuttamaan jatkotoimenpiteitä.

Käyttäjän HelenaSolin kuva
Helena Solin

Tämä on oikeasti oikeinkin iso asia.
1. Kyse jutussa on ihan eri luokan huijauksesta kuin on annettu ymmärtää.
2. LHn tapa suhtautua ilmituloon oli toinen paha virhe.

3. Lauran poliittinen profiili on korostetun moralistinen.
Kohdat 1 ja 2 vetävät maton hänen altaan totaalisesti.

Nyt on paha tilanne.

Käyttäjän tomiketola kuva
Tomi Ketola

Ihastuttavan kristillistä.

Olisi myöntänyt monien muiden tapaan mokansa heti niin homma olisi ollut sillä kuitattu ja unohdettu.

Nyt päätti käyttää sananvapauttaan kieltämiseen ja selittelyyn ja sananvapautensa seurauksena tuli tunnustaneeksi että on valehtelija. Sitä saa mitä tilaa.

Ja tuolleko pitäisi antaa valta päättää asioista joista itse kukin voi tahollaan nyt itse mielensä mukaan päättää? Ha-ha.

Käyttäjän tampere515 kuva
Jarmo Makkonen

Mikäli Huhtasaari ei olisi maahanmuuttokriittinen, ei kukaan olisi kiinnostunut hänen gradustaan.

Käyttäjän suburbian kuva
Sini Lappalainen

No L. H. taitaa olla rasite sille skenelle, joka kutsuu itseään maahanmuuttokriittisiksi mutta useiten vaan sabotoi suomalaista keskustelua ja polkee suomalaisia arvoja.

Käyttäjän HelenaSolin kuva
Helena Solin

Jarmo Makkonen.
Toivottavasti tuo oli ironiaa.
Voisi olla sitaatti säälittävistä puolusteluista.

Tosiasiassa kaikkien poliitikkojen opinnoista ja julkaisuista ollaan kiinnostuneita.
Erityisesti tässä on ensin kiinnittänyt huomiota aihe ja sitten yllättäen paljastunutkin yhä selkeäpi huijaus.
Ja puolustelujen epäilyttävä huteruus sitten saanut tutkimaan juttua lähemmin.

Käyttäjän tampere515 kuva
Jarmo Makkonen

"Tosiasiassa kaikkien poliitikkojen opinnoista ja julkaisuista ollaan kiinnostuneita."

Tosiasiassa ei näy kiinnostusta Kataisen, Vilenin tai muidenkaan poliitikkojen väärennöksistä ja opinnoista.

Käyttäjän suburbian kuva
Sini Lappalainen Vastaus kommenttiin #49

No mistä johtuu että voit viitata niihin. Niistä on puhuttu! Ja sitten on ryhmä jonka mielestä niistä pitää puhua juuri nyt kun on tämä uusi tapaus revähtänyt silmiin.

Käyttäjän pekkaroponen1 kuva
Pekka Roponen

Huhtasaari valehtelee, pettää, manipuloi, eikä tunne nähtävästi mitään katumusta.

Mitähän johtopäätöksiä pitäisi tehdä? Tällaisiahan poliitikot toki nykyään ovat, psykopaatitko ovat astuneet johtoon?

Muistutan vielä siitä, jotta psykopatia ei ole mikään diagnoosi sinänsä.

Käyttäjän suburbian kuva
Sini Lappalainen

Tuo ei kerro poliitikoista vaan poliittisesta kristillisestä oikeistosta joka on aggressiivinen ja moraaliton.
Eihän politiikka voi sille paljoa että maailmanlaajuinen ihmisvihajärjestö keinoilla mikä tahansa ujuttautuu puolueisiin.

Käyttäjän HelenaSolin kuva
Helena Solin

Kristittynä katson velvollisuudekseni muistuttaa, että tuo aate koettelee ja uhkaa erityisesti kristillisiä kirkkoja ja koko kristillisyyttä . Se ei siis ole kristinuskoa vaan äärioikeistolaista populismia.
Kovat piipussa esim nykyistä paavia vastassa.
Anteeksi huomautus.

Käyttäjän suburbian kuva
Sini Lappalainen Vastaus kommenttiin #42

Noin minäkin ajattelen vaikka olen vain tapakristitty.

Käyttäjän HelenaSolin kuva
Helena Solin Vastaus kommenttiin #44

Vain ?
Tapakristitty on ihan oikea kristitty.

Käyttäjän MaxStenbck kuva
Max Stenbäck Vastaus kommenttiin #46

Tapakristitty lienee yleensä ateisti, eikä siis kristitty mitenkään muuten kuin maallisen yhteisön jäsenenä.

Käyttäjän suburbian kuva
Sini Lappalainen Vastaus kommenttiin #47

Ajattelin lähinnä kirkkoon kuuluvaa mutta kovin harvoin siellä käyvää henkilöä joka näkee kristinuskon osana elämänmenoa niinkuin kirkonkin varsinkin, heh, hautajaisten tullessa. Kirkon keskusteluja tulee seurattua enemmän mediasta kuin kirkosta käsin.

Käyttäjän HelenaSolin kuva
Helena Solin Vastaus kommenttiin #47

Max.
Taidat olla aika epäpätevä lausumaan tapakristityn todellisesta uskosta mitään?
Niin olen minäkin.

Tapakristitty voi uskoa syvemmin ja elää uskonsa mukaan paremmin kuin jatkuvasti
" uskossa olemistaan" mainostava ihminen.
Kristityksi kutsumiseen riittää se, että ihminen lukee itsensä kristikuntaan kuuluvaksi.

Ihmisen toiminnan kristillisyyttä voi kyllä arvioida hänen poliittisessa agendassaan.

Käyttäjän MaxStenbck kuva
Max Stenbäck Vastaus kommenttiin #52

Minulla on vuosikymmenien kokemus tapakristittynä olemisesta. En kuitenkaan lähde väittelemään siitä, tekeekö se minusta pätevän lausumaan aiheesta mitään.

Miksi ihmeessä kutsuisit ihmistä, joka uskoo syvästi ja elää uskonsa mukaan tapakristityksi? Eikö kristitty ole nimenomaan ihminen joka uskoo Jeesukseen Kristukseen, jumalan poikaan? Itse en uskonut, mutta olin pitkään kuitenkin kirkon jäsen, eli tapakristitty. Kirkossa käyminen lienee täysin irrelevantti asia. Eihän jossain rakennuksessa vierailu liity uskoon. Käyn minä edelleen kirkoissa, mieluiten kuitenkin saariston kappeleissa. Uskoon nuo vierailut eivät liity millään tavalla.

Käyttäjän ilkka07kiviniemi kuva
Ilkka Kiviniemi

Kyllä Laura Huhtasaari selviää, en vain tiedä kuinka ihmeessä. Mutta uskolla eteenpäin, oikeuden nimiin toimien. En pidä siitä mitä hän on tehnyt tässä tapauksessa, mutta minua viisaammat tekevät päätökset.

Käyttäjän Esa-JussiSalminen kuva
Esa-Jussi Salminen

No en ole kiinnostunut otsikossa mainitusta gradusta, joka kaikesta päätellen ei sisällä kovin merkittäviä ja mullistavia oivalluksia ja tuloksia.

Ihmetyttää myös se, että monet vähättelee gradua ylipäänsä. Kyllä sen pitää olla itsenäinen tutkimus. Se on opinnäyte eli näyte, osoitus siitä, että henkilö pystyy tekemään itsenäistä tutkimustyötä tai ainakin ymmärtää, mitä on itsenäinen tutkimustyö. Jos jollain alalla on lipsuttu vaatimuksista, sekin on valitettavaa.
Parhaista graduista sanotaan, että ne laajennettuna voisivat olla väitöskirjoja. Osa graduista sisältää todella merkittävää uutta tutkimustietoa. Jokaisen gradun pitäisi sisältää jotain uusia tutkimustuloksia. Jos näin ei ole, tutkimuksen kohde on huonosti valittu tai on jotain muuta vikaa.

Käyttäjän HelenaSolin kuva
Helena Solin

Tässähän juuri tutkimustulosten ottaminen omiin nimiin oli sekä opinnäytteen kelvollisuuden että eettisten normien kannalta ratkaisevan raskauttavaa. Ei se, että gradu on heikko tai että siellä on paljon lainauksia.

Käyttäjän tampere515 kuva
Jarmo Makkonen

Kuka oli kiinnostunut pääministeri Kataisen asiakirjaväärennyksestä? Oli sentään muutamaa kertaluokkaa pahempi töppäys, oikeastaan rikos jota ei haluttu tutkia tai kokoomuksen Vilenin gradu.

"Tammikuussa 2002 Oulun yliopiston selvitysryhmä totesi Vilénin pro gradu -opinnäytetyön olevan laajalti suoraa lainausta aiemmista teoksista ilman asianmukaisia lähdeviitteitä." (wiki).

Käyttäjän tampere515 kuva
Jarmo Makkonen

Mainitaan nyt vielä ettei Katainen ja Vilen ole maahanmuuttokriitikoita.

Käyttäjän suburbian kuva
Sini Lappalainen

Oma häpeä jollet ole kiinnostunut heidän vilpeistään. Moni on.
Nyt kiinnostaa onko Huhtasaåaren laitoksella ollut Puolinatkamafia, joka on yllyttänyt Huhtasaarta huijaamaan.
Vilen taisi toimia yksin ja Kataisen mahdollisesta huijauksedta en tiedä.

Käyttäjän Esa-JussiSalminen kuva
Esa-Jussi Salminen

Minä ainakin olen kiinnostunut Vilenin plagioinnista ja Kataisen väärennöksistä.

Käyttäjän HelenaSolin kuva
Helena Solin

Kyllä Suomessa ollaan haukkana kimpussa , jos jonkun poliitikon huijaus missä asiassa hyvänsä paljastuu.
Opinnäytteitäkin on ruodittu.
Ja joidenkin muuten hyvin ansioituneiden ihmisten jonkin alan keskeytetyneitä opintoja.

Tässä nyt vain Laura taisi itse virittää itselleen ansan tavalla , joka toivottavasti saa jotkut ajattelemaan asiaa muultakin kuin akateemiselta kannalta.
Vannoutuneet kanattajat tietysti ovat jo täysin samaistuneet hänen agendaansa.

Käyttäjän pekkaroponen1 kuva
Pekka Roponen

Perussuomalaisista näyttää tulleen lahko: he ovat aina oikeassa, heillä yksin on hallussaan Totuus ja jos joku heistä rötöstelee, siitä puhuminen on vain vihollisen propagandaa. Kiinteä ryhmä, koska kokee olevansa sodassa muuta maailmaa vastaan.

Käyttäjän Kirsiomp kuva

Annetaan armon käydä oikeudesta Laurankin kohdalla, kuten Jari Vileninkin:

- -"Vilén toteaa tutkielmaa tehdessään toimineensa avoimesti ja vilpittömästi silloin saamiensa tutkielman teko-ohjeiden, ohjauksen sekä esitarkastajien kanssa käymiensä keskustelujen mukaisesti.

Vilén toteaa edelleen esittäneensä vuonna 1989 tutkielman esitarkastuksessa sekä nykyiselle professori Esko Kalaojalle että professori Simo Skinnarille valmiutensa tehdä muutoksia tutkielmaan. Hänen mukaansa missään vaiheessa tutkielman esitarkastusta ja keskusteluja ei ole myöskään tuotu esille mahdollisia tutkimuseettisiä ongelmia. Tällä tiedolla hän kertoo jättäneensä tutkielman tiedekuntaan. Hänen mukaansa opiskelijan on, jo yksin opiskelijan oikeusturvan kannalta, voitava luottaa ohjaajiinsa, tutkielman tarkastajiin, tiedekuntaan ja heidän työhönsä.

Vilénin mukaan hänen tutkielmaansa nyt kohdistetut epäilyt kyseenalaistavatkin erityisesti Oulun yliopiston kasvatustieteiden tiedekunnan silloisen ohjaus- ja arvostelujärjestelmän. Hän katsoo, että 12 vuoden takaiset tapahtumat ja hänen toimintansa tuolloin tutkielmaa tekevänä opiskelijana ja hänen tekemänsä tutkielma tuleekin sijoittaa koko tuolloiseen ohjaus- ja tarkastusprosessiin. Hän pitää lisäksi mahdottomana, että hänen työnsä uudelleenarviointi voitaisiin suorittaa 12 vuoden jälkeen siten, että noudatettaisiin toisia arviointiperusteita ja arviointiskaalaa kuin tiedekunnassa tuolloin oli käytännössä." - -

Lähde:

http://www.oulu.fi/dokumentit/Vilen-selvitys.pdf

Käyttäjän suburbian kuva
Sini Lappalainen
Käyttäjän erkkilaitila1 kuva
Erkki Laitila

Sijoittakaa tämä jupakka isompaan kontekstiinsa.

Liike-elämässä teollisuusvakoilu on yleistä ja se on paljolti Kiinan menestymisen taustalla. Suomessa Jari Parantainen on ollut suosiossa kymmenet vuodet Pöllitästä - palstansa ja kirjojensa ansiosta. Parantainen, jonka tunnen pintapuolisesti, lupasi aikanaan maksaa kaikkien ylinopeudesta kärähtäneitten sakot, koska hän tällä tempauksella halusi saada markkinanäkyvyyttä kyseenalaiselle konsulttilafkalleen. Parantaisen mielestä yhteistyö on vaarallinen sana (varastetut ideat tulisivat näkösälle). http://www.pollitasta.fi/2011/03/ala-tee-yhteistyota/

Samanlaista huijausta, mitä yliopistoissa esiintyy paljonkin, tiedän sen nämä vaiheet käyneenä, on siis kaikkialla. Kuka aloittaa "uskonpuhdistuksen"? Olen itse aloittanut sitä arvokeskustelulla ja Metayliopiston videokokoelmalla, joka perustuu systeemitieteisiin.

PS. IBM:n John Watsonin konsepti aikanaan päästä maailmankärkeen tietokonealalla oli vankka sisäinen organisaatio, kova kuri ja teollisuusvakoilu. Kuinka inhottavia piirteitä nämä kaikki kolme!!!
https://fi.wikipedia.org/wiki/Thomas_J._Watson

Maailma on siis täynnä huijausta. Mitä isommat yritykset, sitä rajummat aseet. Yksittäinen gradu, joka tehdään puolessa vuodessa, on häviävän pieni piirre suuressa sekamelskassa. Tietysti sekin pitää tehdä yleisten normien mukaan ja hyvin.

Oma väitökseni oli aikanaan niin poikkitieteellinen, että tarkastajat eivät tahtoneet uskoa, että se idea toimii kokonaisuutena, eikä siitä ansiokasta keskustelua Suomessa koskaan saatu. Jos tekee jotakin "liian" originellia, voi tulla hirtetyksi liiasta rohkeudesta.

Risto Koivula

Tieteellinn epärehellisyys on TODELLAKIN JUURITTAVA SUOMESTA!!!

https://www.facebook.com/groups/690884757614661/

Risto Koivula

https://www.pirkanblogit.fi/2017/risto_koivula/kan...

Onko Tampereen Uudesta Yliopistosta tulossa roskapankkiyliopisto?

Tampereen Uuden (kolmen) Yliopiston Säätiön puheenjohtajaksi on valittu 70-vuotias bioke- mian tohtori Marja Makarow, joka on ollut mm. Helsingin yliopiston vararehtorina, Suomen akatemian tutkimusjohtajana, Euroopan Tiedesäätiön puheenjohtajana Strassburgissa, Euroopan innovaatio- ja teknologiainstituutin hallintoneuvostossa sekä perustamassa myös kilpailevaa Aalto-säätiöyliopistoa.

Ainakin minun mielestäni hän on epäonnistunut kaikissa tiedejohtajan tehtävissään ainakin tieteen kannalta. Herää kysymys, onko Tampereen uusi yliopisto tosiasiassa Suomen tieteen roskapankki. ”Elinkeinoelämähän” yleensä vaatii Suomen yliopistomäärää karsittavaksi ja keskitettäväksi ”yhteen tai pariin huippuyksikköön” – joihin Tampere ei näytäkään kuuluvan!

”Naisten tieteen” humua ja sumua Halosen kaudella…

Julkaistu Tiede-lehdessä 3/2004

” Naisten päivän päätilaisuus on vetänyt Helsingin yliopiston juhlasalin liki täyteen merkittäviä naisia kunnianarvoisan Helvi Sipilän johdolla. … Taiteilijaprofessori Kaari Utrion ja professori Outi Hovatan puheiden jälkeen eturivistä nousee asiallisen tyylikkäästi … pukeutunut nainen. Marja Makarow kävelee puhujapönttöön esittämään juhlaväelle naistutkijan tervehdyksen. Hän kertoo Viikin kampuksella vuosittain järjestetyistä naisten päivän seminaareista, joissa tutkijanaiset ovat puhuneet kokemuksistaan.

– … Halusimme järjestää tämän tilaisuuden siksi, että voisimme tarjota rohkaisevia roolimal- leja nuorille naisille – ja meille muillekin, Makarow päättää ja jättää lavan Tarja Haloselle.

Marja Makarowia itseään vakuuttavampaa roolimallia tutkimuksen maailmasta on vaikea löytää (”Tieteen” mielestä) ”…

Tiede korvattiin Helsingissä neurohölynpölyllä…

Tuon ajan “erityistä naistentiedettä” edustivat ehkä vieläkin enemmän ainakin julkisuudessa “Ihmisen peilineuroonien” mukamas “todistaja” Riitta Hari Teknillisen Korkeakoulun kylmäla- boratoriosta, psykologian professorit Liisa Keltikangas-Järvinen, Kirsti Lonka ja Marjaana Lindeman (”synnynnäinen tieto”) Helsingin yliopistosta.

Maria Makarowin yksi perusvirhe oli, että hän tiedejohtajana kaatoi noille rahaa kuin suokuokalla, miljardeittain. Se myös osoitti, että hän ei tosiasiassa ymmärrä tieteestä.

Tämän ei ole tarkoitus olla loukkaus naisia vaan hölynpölytiedettä vastaan. Se käyttää kaikkia mahdollisia ja mahdottomia ”kortteja”, mitä ikinä vaan keksii.

Vararehtori Marja Makarov opetti ja opetutti Eric Kandelin paskaa ”neurofysiologiana”!

Helsingin yliopiston vuoden 2005 – 2008 opetusohjelmasta:

52265 Neurobiologian luennot, 5-13 op

Tavoitteet ja sisältö:

Luennoilla käsitellään mm. neurobiologian suhde muihin tieteisiin -neurobiologian tutkimusme- netelmiä – neurobiologian aatehistoriaa -hermosolukalvon biofysiikka; sähkökemiallisten ilmiöiden termodynamiikka -hermosolujen sähköinen ja kemiallinen signalointi (aktio- ja lepopotentiaali, synapsien toiminta)

– aivojen plastisuus: hermosoluyhteyksien synty ja ylläpito
– oppiminen ja muisti
– soluvaurioiden mekanismit ja vaurioista toipuminen
– tiedonkäsittely hermostossa
– motoriikka: motoriset ohjelmat; liikkeiden suunnittelu ja toteutus
– neuroetologiaa: kiinteät liikemallit -aistimukset ja havainnot
– sisäiset representaatiot; tietoisuuden neurobiologiaa

Kirjallisuus: luentomoniste, Purves et al: Neuroscience;

Bear et al: Neuroscience – Exploring the Brain;

Kandel et al.: Principles of Neural Science;

Kaila: Hermoston ja käyttäytymisen biologiaa

Kandelin ”molekyyliajatteluteoria” on järjettömyys

Kökkönoopelisti Eric Kandel on pöyristyttävä huijari, eivätkä nämä hänen esittämänsä molekyyli-ilmiöt ja täysin uusien neuronienvälisten fyysisten kytkentöjen muodostuminen ole muistin mekanismi ainakaan millään selkärankaisella, keskushermostollisella lajilla.

Kandel huijaa härskisti myös keskushermostottomilla selkärangattomilla kuten kuten banaani- kärpäsillä ja merietanoilla tekemissään valekokeissa, joissa hän mm. ”simuloi aistiärsykkeitä” kohdistamalla sähköisiä ”neurosignaaleita” suoraan vaikka banaanikärpäsen alkoholireseptorin (jolla se löytää ruokansa) neuronien viejähaarakkeeseen aksoniin. Se oli muka viinasta vieroit- tava rankaiseva ärsyke (se ei ollut lainkaan ärsyke,sellaiset tulevat aistimiin),joka saa banaani- kärpäsen hetkeksi ”raitistumaan pahan tunteen takia” (kuin antabus)!!! Se lakkaa ainakin joksi- kin aikaa kokonaan syömästä,ja kuolee (koska ei löydä ruokaa),ellei lillu jossakin hedelmäme- hussa. Jos se kuitenkin lilluu sellaisessa ja syö, palautuu myös alkoholintunnistus ja liikkuva ruoanetsintäkyky, koska alempien olioiden neuronit uusiintuvat ja palauttavat geneettisen mal- lin. Näin Kandel tulkitsee drosophilan viina- ja ruokalakon ”pavlovilaiseksi ehdollistumiseksi”, koska se on muka ”palautuvaa,väliaikaista oppimista” (mikä on ydintuntomerkki)! Pavlovilaista ehdollistumista,joka perustuu palkitseville ja rankaiseville kokemuksille, ja jolle ihmisen muisti yksinomaan perustuu, esiintyy vain aivokuorellisilla tasalämpöisillä lajeilla: nisäkkäillä ja linnuilla.

Jotakin tekemistä lipidilauttojen kanssa? Tuskin!

” … Kliiniseen biokemiaan suuntautunut opiskelija Makarow os. Mäkinen pääsi tekemään gra- dua professori Ossi Renkosen laboratorioon Mei- lahden teoreettisissa laitoksissa ja valmistui v. 1975 filosofian kandidaatiksi. Hän päätti jatkaa väitöskirjaan asti, joka valmistui v. 1979. Ensimmäinen pätkätyö löytyi virusopin laitokselta, kunnes Makarow hakeutui tekemään varsinaista post doc -työtään Kai Simonsin tutkimusryhmään Euroopan molekyylibiologian laboratorioon Saksan Heidelbergiin. ”

Simons (s.1938) on esittänyt teorian erityisistä lipidilautoista (rasvamolekyylilautoista,lipid raft), jollaisia muodostuisi solukalvoilla näiden kanssa kosketuksiin joutuneiden proteiinimolekyylien kanssa noiden molekyylien ympärille siten, että proteiinimolekyylit voisivat näin kulkea solu- kalvon läpi sisään ja ulos. Tärkeä aine lipidilautassa olisi mm. kolesteroli. Lipidilautat olisivat kooltaan 10-200 µm:n luokkaa.

Lipidilauttoja on tutkittu nyt 40 vuotta mm. Simonsin johdolla ilman, että niiden olemassaolosta- kaan olisi saatu sitovaa näyttöä, mutta se ei silti varmasti ole ollut turhaa. Paljon muuta tärkeää ja uskomatonta on keksitty, siellä. Vuonna 2000 Simons muutti Dresdeniin Max Planck -instituutin Solubiologian ja genetiikan osaston valmistumisen yhteydessä, jonka johtajana toimi vuoteen 2006. Nykyisin Simons toimii johtajana tutkimusryhmässä, jonka tarkoitus on yhdistää nykyaikainen molekyylibiologia ja solubiologia.

Makarow tutkii muuntogeenisiä leivinhiivoja

Makarow toimi Heidelbergissa vain kaksi vuotta. Sai varmaan potkut. Vuonna 1983 perusti oman tutkimusryhmän Helsingin yliopiston geenitekniikan laboratorioon. Tämä tapahtui aikaan, jolloin ongelmat Eric Kandelin kanssa olivat maailmalla vasta käynnistymässä, eikä ”rotumurhapeilineuroneita” ollut vielä osattu ounastellakaan (sitten Hans Bergerin…). ( ]:-D )

Vuonna 1985 Makarow julkaisee Tieteen mukaan ensimmäinen artikkelinsa itsenäisenä tutki- jana. Uskomatonta, että joku on voinut olla 6 vuotta tohtorina julkaisematta ensimmäistäkään itsenäistä artikkelia! Miten Makarowin väikkäri saattoi näin hoitua? Oliko se jokin ”ryhmäväikkäri?! Pääseekö Suomessa akateemikoksi pelkästään roikkumalla sopivissa ryhmissä vaikka kahvinkeittäjänä.

Tiede/Makarov: ” – Omasta kokemuksestani voin sanoa, että tutkijat eivät välttämättä pysty yksin hyödyntämään löydöksiään. Perustutkija ei pohdi, onko työssä jotain keksinnöllistä ja hyödynnettävää tai pitäisikö keksintö suojata ja miten se tehdään. Tällaisissa asioissa tutkija on ihan ulalla ja tarvitsee apua. Jos sitä ei tule, tutkija julkaisee kaiken. Makarow tietää, mistä puhuu: hänellä itsellään on kaksi patenttia Suomessa ja yksi Yhdysvalloissa. Ne liittyvät hyötyproteiinien tuottamiseen hiivassa.“

(Toivottavasti ei vahingossa geenimuunnella maailmalle mitään uutta ”aivosilsaa”…)

Lipidilautat näyttäisivät olevan asiaa – ”molekyyliajattelut” ja pierupeilineuroonit eivät!

Vuodelta 2011 löytyy PubMed Central Canada –tiedelehdestä Hiroake Waken, Philip R. Leen sekä USA:n ja maailman johtavan neurofysiologin R. Douglas Fieldsin artikkeli ”Control of Lo- cal Protein Synthesis and Initial Events in Myelination by Action Potentials”, jossa lipidilauttojen arvellaan olevan todennäköinen mekanismi neuronien viejähaarakkeiden aksonien ja niiden signaalinjohtavuutta säätelevän, erillisten oligodendrosyyttigliasolujen muodostaman myeliinipeitteen keskinäisessä signaalinvälityksessä:

” Olidogodenrosyytti-gliasoluissa tietyt aksoni(neuronin viejähaarake)–gliasolu–vuorovaikutuk- set – mukaan lukien Src-perheen kinaasi Fyn, solukiinnitysmolekyyli L1 ja integriini, jotka ovat keskittyneet rasvalautta-mikroalueisiin – säätelevät solutapahtumia, jotka ovat tarpeen tarvit- tavien aksonien myelinisoimiseksi. Näihin kuuluu myeliinin perusproteiinin (MBP) paikallinen välitys mitokondriaaliselta RNA:lta (mRNA) oligodendrosyyttiprosesseihin. Ei tiedetä voiko sähköinen toiminta kontrolloida näiden signaalikompleksien toimintaa. ”

Riosti Koivula, DI, Tampere

Marja Makarow, chief executive, European Science Foundation, Strasbourg, France

Fil. Tri Marja Makarow

Tuo europuoskari- ja roskapankkitiedeväki, jotka ovat rikollisia, on VAINONNUT MINUA KO- KO IKÄNI ”PIENESTÄ” JA VAARATTOMASTA TEEKKARIPOJAN PLANTUSTA ALKAEN syistä, joita en tunne. Luin Leninin Materialismin ja empiriokritisisminkin vasta diplomityön- tekijänä, ja se vaikutti suuresti ideologiaani juuri suhtautumisessa tieteeseen. Sitten tietysti rupesi olemaan vähitellen ”todellista aihettakin” SILLÄ puolella…

NATOsta ei ole kysymys. Siellä on oltu pikemminkin perusmukavia tiedeasioissa.

Toimituksen poiminnat

Tämän blogin suosituimmat kirjoitukset