*

Esa-Jussi Salminen

Pakkoruotsi uudesta näkökulmasta


Ymmärsiköhän Sampo Terho millaiseen saumaan hän otti jälleen esille kategorisen pakkoruotsin vastustamisensa? Ymmärsikö Sininen tulevaisuus millaisena heidän ehdotuksensa voidaan nähdä kansainvälisessä kontekstissa tällä hetkellä?
http://sampoterho.puheenvuoro.uusisuomi.fi/245471-pakkoruotsille-ei-jark...


Uskon ja toivon, että eivät. Perustelut ilmenevät tästä blogistani. En usko, että Sininen tulevaisuus tai perussuomalaiset ovat lainkaan niistä kiinnostuneita: eihän tiettävästi ulkoasiainministeri Timo Soini ole sanallakaan kommentoinut täällä Venäjällä vellovaa kielitaistelua. Korjatkaa, jos olen väärässä. Plokissaan ulkoasiainministeri keskittyy edelleen sisäasioihin, kuten kotimaisen vasemmiston haukkumiseen: http://timosoini.fi/category/ploki/


Terho ottaa uusissa blogikirjoituksissaan esille perusteluja ruotsille pakollisena oppiaineena ja yrittää niitä tyrmätä enemmän tai vähemmän menestyksekkäästi. Tyypillistä hänen analyysilleen on jonkinlainen atomistinen tarkastelu ja kielten näkeminen ainoastaan välineinä jonkin saavuttamiseen, ilmeisesti aseman ja rahan. En tässä puutu niihin yksityiskohtaisesti muuten kuin lisään erään ruotsin yhteisenä oppiaineena säilyttämistä puoltavan seikan, jota Terho ja muut asiasta innokkaimmin vouhkaavat eivät halua nähdä:


Tunne vihollisesi!
Suomen historia kyllä mainitaan, mutta jälleen se aidataan historian oppiaineeksi. Anteeksi vain, historia on läsnä nykyhetkessä ja vaikuttaa myös tulevaisuuteen. Lisäksi on vain nykyaikaisen oppimiskäsityksen mukaista, jos historiaa opitaan kielen kautta tai vaikka yhdessä. Mainittu blogisti  sivuuttaa kokonaan kielen historian eli suomen kielen ja erityisesti sen kirjakielen historian. Jos haluaa tietää, miksi suomi on tällaista kuin se on nyt, on pakko osata ruotsia: suomi ja erityisesti sen kirjakieli on viime kädessä svetisismeistä puhdistamalla tehty tällaiseksi jokseenkin kunnon suomalaiseksi. Jos ei osaa ruotsia (nyttemmin myös englantia) ei voi pitää huolta suomen puhtaudesta, koska silloinhan ei edes käsitä, mikä tulee ruotsista ja mikä ei. Kansallismielisten suomalaisten on tunnettava suomen kautta aikain pahin kielellinen vihollinen (samalla myös suurin rikastuttaja ja vaikutteiden välittäjä). Jos ruotsia ei opetettaisi omana aineenaan, sitä olisi pakko opettaa historian ja äidinkielen tunneilla. 

 

Olemme vähemmistöpolitiikan malli
Mikään ei muuta sitä tosiasiaa, että suomenruotsalaiset ovat edelleen Suomen suurin kielellinen vähemmistö, vaikka kuinka prosenttilukua 5 vähätellään. Suomi on esikuva maailmalla, tietysti erityisesti täällä Venäjällä.

Udmurtit, tataarit, komit ja kaikki vähemmistökansat muistavat aina mainita kuinka Suomessa ruotsi on pakollinen oppiaine, vaikka ainoastaan 5 % ihmisistä on ruotsinkielisiä. Haluammeko olla vähemmän täydellisiä ja ihailtuja?

 

Radikalismia
Itselleni kysymys toisen kotimaisen pakollisuudesta ei ole intohimoinen elämän ja kuoleman kysymys, vaan suhtaudun asiaan neutraalisti ja pragmaattisesti. Valitettavasti järkeä ei tässä asiassa usein käytetä. Keskustelua hallitsee ääripää, joka haluaa poistaa ruotsin pakollisen opiskelun kokonaan. Että kuuden vuoden pakollisen ohjelman sijaan voisi olla mahdollista välttää ruotsi kokonaan? Miksi näin radikaali ratkaisumalli? 


Toisen kotimaisen asemaan on esim. omista kouluajoistani tullut jo pikkumuutoksia: nyt ylioppilaskirjoituksissa se ei ole enää pakollinen. Kompromissiratkaisuja ei kauheasti pidetä esillä. Miten olisi vuosi pari pakollista ja sitten lisää vapaaehtoisena? Valinnaisuutta on muuallakin. Miksei sitä voisi olla vähän kaikessa? Miksi englanti, ruotsi ja äidinkieli opiskellaan saman joustamattoman kaikille yhteisen kaavan mukaan, mutta matematiikassa ja fysiikassa saa valita lyhyen tai pitkän oppimäärän tai päästä fysiikasta jopa kokonaan eroon? 


On hyvä muistuttaa, että esimerkiksi tämänhetkinen presidenttiehdokas Laura Huhtasaari on mainitun radikaalin äärilaidan kannalla:
https://blogit.perussuomalaiset.fi/sampo-terho/tyo-pakkoruotsin-lakkautt...

 

 Pakkoruotsi ja pakkokomi


Lämmittelyn jälkeen pääsemme blogimme varsinaiseen aiheeseen, mikä on pakkoruotsi verrattuna Venäjän kansallisten alueiden virallisten kielten opettamiseen pakollisina oppiaineina. Keskustelussa Suomessa ja Venäjällä voi tällä hetkellä havaita seuraavia yhtäläisyyksiä:

 

1. VALTAVA MÄÄRÄ MUITAKIN VÄHEMMISTÖJÄ.

Terho: "Meillä on nykyään valtava määrä erilaisia kielivähemmistöjä, joista ruotsinkieliset ovat vain yksi. Suomea voi siis käytännössä kutsua monikieliseksi maaksi."


Venäjällä: "Meillä tasavallassa asuu komien ja venäläisten lisäksi valtava määrä erilaisia kansallisuuksia, yli 130. Heidän kaikkien kielelliset oikeudet on turvattava." 
On muuten kiintoisaa, että tuo lukumäärä yli 130 on sama riippumatta siitä, millä alueella Venäjällä ollaan... Joskus niitä jopa yritetään johonkin määrään asti luetella. Kuulostaa komealta.

 

2. HEITÄHÄN ON NIIN VÄHÄN. Terho: "On muistettava, että ruotsinkielisiä on vain noin 5 % kansalaisista."
Venäjällä: "Tasavallan enemmistö on kuitenkin venäläisiä."

 

3. VIRALLINEN ASEMA EI KOSKE OPETUSTA.

Terho: "Suomen valtion kaksikielisyys ei myöskään edellytä pakkoruotsin ylläpitämistä."


Venäjällä: "Komi on virallinen kieli, mutta komia ei saa pakottaa opiskelemaan." 
Onko siis kielen virallinen asema pelkkä kuollut lain kirjain, josta ei seuraa käytännössä mitään?

 

4. ON SE NIIN KAMALAA PAKOTUSTA, IHAN IHMISOIKEUKSIEN VASTAISTA VALLAN.

Terho: "On poliittinen tavoite ylläpitää pakkotoimenpitein maamme kaksikielisyyttä. Tavoite on kuitenkin sekä mahdoton että moraaliton. Pakkoruotsin oppimistulokset ovat erittäin heikot, eikä suomenkielisiä suomalaisia ole kyetty edes 40 vuoden pakkoruotsin opintojen jälkeen muuttamaan kaksikielisiksi. Omasta mielestäni tämä perustelu hipoo lisäksi ihmisoikeusrikosta, koska jos suomenkielisiä suomalaisia ylipäänsä yritetään valtion pakkotoimenpitein muokata identiteetiltään kaksikielisiksi, ollaan moraalisesti samassa tilanteessa kuin sortovuosien venäläistämispyrkimyksissä."  


Minusta on aika kamalaa, että ministeritason bloggaaja em tavalla ymmärtää väärin kaksikielisyyden. Kaksikielisyydessä tässä yhteydessä on kyse nimenomaan MAAN kaksikielisyydestä ja siitä, että on olemassa kaksi kieltä, joiden tukemiseen on viralliset puitteet olemassa. Kenestäkään ei tule kaksikielistä kouluruotsilla, eikä tämä ole kenenkään tavoite. Eikö meitä pakoteta sitten pikemminkin kolmikielisiksi, kun osaamme englantia jopa paremmin kuin ruotsia? Oikeastihan ihmisen yksilöllinen kaksi- tai monikielisyys tarkoittaa sitä, että hän oppinut äidinkielenään, ensikielenä useampaa kuin yhtä kieltä, tai ainakin, että useat kielet ovat jokseenkin yhtä vahvoja. Esim. minä olen hautaan asti yksikielinen suomalainen, koska ensi kerran aloin tavailla vieraita kieliä kymmenvuotiaana. Tätä ei muuta miksikään se, että osaan vieraina kielinä liki 20 kieltä enemmän tai vähemmän hyvin, jopa ruotsia osaan aika hyvin vieraana kielenä. Yhtä kaikki olen yksikielinen, enkä kaksikymmenkielinen. On huolestuttavaa, että kulttuurialan ministeri ei hallitse alansa terminologian alkeita.


Venäjällä: "Ketään ei saa pakottaa opiskelemaan kieltä, joka ei ole henkilön äidinkieli." 

 

Eroja ja selityksiä


Lopuksi pääsemme vielä villakoiran ytimeen. Retoriikka on siis samantyylistä, mutta todellinen tilanne on eri. Venäjällä kansallisissa tasavalloissa toisen virallisen kielen edustajia on kaikkialla monin verroin enemmän kuin Suomessa ruotsinkielisiä. Lisäksi nämä alueet ovat kauttaaltaan nimikkokansan asuttamia ts. ne eivät kata esim. puhtaasti venäläisiä alueita, aivan pikku plänttejä lukuunottamatta. Tämäkin ero on huomattava verrattuna Suomeen, jossa sentään on laajoja puhtaasti suomenkielisiä alueita. Voisimme ehkä ymmärtää tilanteen Tatarstanissa, Komissa, Bashkortostanissa, Udmurtiassa, Mordvassa ja Marissa näin kuviteltuna:


Suomen pääasiallinen ja suurin vähemmistö on sen ainoa alkuperäiskansa saamelaiset, jotka aikoinaan muodostivat alueelle nykyaikaisen valtion. Koko Suomi oli saamenkielinen kunnes me suomalaiset valtasimme alueen 500-100 vuotta sitten. Nyt Suomen väestöstä enää puolet on saamelaisperäistä, mutta heistä suuri osa puhuu edelleen saamea ja saamelaisia asuu tasaisesti koko maassa. Pitäisikö saamea opettaa edes hivenen verran kaikissa kouluissa? Pitäisikö saamelaisilla itsellään olla jopa mahdollisuus opiskella jotain muutakin saameksi kuin omaa äidinkieltään?

 

Uusnatsien kansainvälinen kieliohjelma?


Kun katsomme millainen taantumuksellisten oikeistovoimien öyhötys maailmalla on menossa, tarkoituksenansa pilkkoa maailmaa jälleen pieniin kansallisiin diktatuureihin, jotka voivat jälleen alistaa kaikenlaiset kiusalliset vähemmistöt hiljaisiksi vanhaan hyvään tapaan, herää vääjäämättä kysymys, onko pakkoruotsin nostamisella esille juuri nyt Suomessa ja valtiollisilla kielivainoilla Venäjällä jotain yhteyttä keskenään?


Onko Venäjä tutkaillut, miten keskustelua pakkoruotsista käydään, ja soveltanut sitä omia kansallisia vähemmistöjä vastaan? Tämä ei olisi ollenkaan ihme, onhan Suomi kaikessa muutoinkin seurattu esikuva, alkaen Ievan polkasta ja PISA-menestyksestä. Minulla on sellainen tuntuma, että Venäjällä tällainen pakkokieli-keskustelu on uutta. Jostainhan sen on täytynyt saada alkunsa. Tai ehkä Terho aatekumppaneineen haluaa antaa taustatukea Venäjän kielivainoille? Tai ehkä päinvastoin pakkoruotsi-keskustelu sai innoitusta Venäjän venäläistämispolitiikan uudesta muodista?


Osoittavatko yhtäläisyydet tämän hetken kamala pakkoruotsi -agitaation ja Venäjän valtiollisen kielivainopolitiikan välillä kenties laajempaakin yhteistä suunnitelmallisuutta tai aatepohjaa?

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

7Suosittele

7 käyttäjää suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelijat

NäytäPiilota kommentit (94 kommenttia)

Käyttäjän jperttula kuva
Juhani Perttu

"Venäjällä: "Ketään ei saa pakottaa opiskelemaan kieltä, joka ei ole henkilön äidinkieli.""

Ainakin tätä osin Venäjällä on paljon parempi kielipolitiikka kuin Suomessa.

Käyttäjän Esa-JussiSalminen kuva
Esa-Jussi Salminen

Miltä osin? Tietääkseni sekä Suomessa että Venäjällä kouluissa esim. ensimmäinen vieras kieli on pakollinen. Harvan äidinkieli on englanti.

Onneksihan tuo sitaatti on vain poliittinen sutkaus, jota vastaan nyt taistellaan. Saa nähdä miten käy.

Käyttäjän PekkaMansala kuva
Pekka Mansala

https://fi.wikipedia.org/wiki/Englannin_kieli kertoo:
"Englanti on yksi maailmankielistä: se on maailman opetetuin ja ymmärretyin kieli...".
"Harvan äidinkieli on englanti". Kuinkahan lie...
"Lähes 400 miljoonaa ihmistä puhuu englantia äidinkielenään".
Siis vajaat 300.000 on enemmän kuin 400 miljoonaa ? Olisikohan kannattanut kunnella edes jotain laskentotunnilla ?

Onpas Wikipedia väärässä... maailman tärkein kielihän on pakkoruotsi.

Käyttäjän Esa-JussiSalminen kuva
Esa-Jussi Salminen Vastaus kommenttiin #19

Harvan äidinkieli Udmurtiassa tai Suomessa tai Komissa on englanti. Kannattaa yrittää lukea kommentit oikeassa kontekstissa.

Käyttäjän PekkaMansala kuva
Pekka Mansala

https://fi.wikipedia.org/wiki/Englannin_kieli kertoo:
"Englanti on yksi maailmankielistä: se on maailman opetetuin ja ymmärretyin kieli...".
"Harvan äidinkieli on englanti". Kuinkahan lie...
"Lähes 400 miljoonaa ihmistä puhuu englantia äidinkielenään".
Siis vajaat 300.000 on enemmän kuin 400 miljoonaa ? Olisikohan kannattanut kunnella edes jotain laskentotunnilla ?

Onpas Wikipedia väärässä... maailman tärkein kielihän on pakkoruotsi.

Käyttäjän ollivaisala kuva
Olli Väisälä

Hohhoijaa. En jaksanut lukea kokonaan, mutta jos ajatuksena on, että Suomen pitäisi käytännön kieliopetusasioita järjestäessään ottaa huomioon, mitä tästä ajatellaan Venäjällä, niin täytyy sanoa, että kyllä on taas kaukaa haettuja pakkoruotsittajien perustelut.

Käyttäjän Esa-JussiSalminen kuva
Esa-Jussi Salminen

Ei, vaan pääpointteina on: 1. Asiaa käsitelleen ministerin taitamattomuus.
2. Toistaiseksi selittämättömät yhtäläisyydet retoriikassa ja ajoituksessa.
3. Venäjän nykyisten kielivainojen vertaaminen pakkoruotsikeskusteluun eräiltä osin. Kaikilta osin tilanne ja keskustelu eivät tietenkään ole verrattavissa.

Käyttäjän ollivaisala kuva
Olli Väisälä

Eli siis ei mitään itse asian (ruotsin kielen pakollisuuden) kannalta relevanttia.

Käyttäjän Esa-JussiSalminen kuva
Esa-Jussi Salminen Vastaus kommenttiin #24

Blogini kokoava asia on ruotsin kielen pakollisuus UUDESTA NÄKÖKULMASTA. Tämä näkökulma voi avautua valistuneelle lukijalle siten, että hän pohtii asiaa itse minun antamieni impulssien vaikutuksesta.

Käyttäjän suburbian kuva
Sini Lappalainen Vastaus kommenttiin #24

Olli Väisälä ei jaksa lukea blogia mutta ryntää keskusteluun kuin tarkkailuluokkalainen. Sekö on kuva jonka ruotsinopetuksen vastustajista hsluat antaa?

Käyttäjän ollivaisala kuva
Olli Väisälä Vastaus kommenttiin #50

Se, että kommentoin tekstiä, jota en lukenut kokonaan, oli poikkeuksellista. Tein poikkeuksen, koska blogitekstin alkupuolen ajatuskulut olivat sen verran omituisia, että niiden omituisuutta saattoi jo sinänsä kommentoida eivätkä ne houkutelleet lukemaan pitemmälle. Nuo ajatuskulut eivät nähdäkseni muutu sen järkeenkäyvemmiksi, vaikka sittemmin olen lukenut blogin kokonaan samoin kuin blogistin kommentit, olkoonkin että jos-lauseessa olettamani käsitys blogistin pakkoruotsikannasta ei ollut täysin oikea.

Muistan muuten, Sini, että sinä olet joskus kommentoinut minun lyhyitä kommenttejani jaksamatta lukea edes noita muutamaa riviä, ts. olet rynnännyt päistikkaa johonkin sellaiseen käsitykseen kommentistani, jolla ei ole ollut mitään tekemistä sen kanssa, mitä todellisuudessa sanoin. Ehkei siis kannattaisi tuomita kauhean kiivaasti toisen "tarkkailuluokkalaisuutta".

En ole ruotsinopetuksen vastustaja. Kuten kommentissa 23 totean, ruotsi voi olla hauskaa ja hyödyllistä, mutta kun mietitään, mitkä aineet kuuluvat esim. lukiossa PAKOLLISIIN, täytyy punnita asioiden suhteellista merkitystä. Muistelen kuulleeni, että esim. historia ei enää olisi lukiossa pakollinen oppiaine, mutta pakkoruotsi vain porskuttaa. Sanotaan, että ruotsi auttaa ymmärtämään historiaa, mikä on tietyltä osin totta, mutta kyllä itse historia olisi sentään monta vertaa olennaisempaa nuoren ylesisivistyksen kannalta.

Käyttäjän Esa-JussiSalminen kuva
Esa-Jussi Salminen

Mitkä ihmeen pakkoruotsittajien perustelut? Minä olen ennemminkin nykyisenkaltaista (peruskoulu + lukio) pakkoruotsia (sen nykyisessä laajuudessa) vastaan kuin sen puolesta. Pakkoruotsitus ei ole blogin aihe muutenkaan.

Käyttäjän ollivaisala kuva
Olli Väisälä

Okei, kiitos tiedosta. Blogisi otsikko alkaa kuitenkins sanalla "pakkoruotsi", ja tähän nähden juttusi ongelmana on, että tarjoamasi UUSI NÄKÖKULMA ei ole mitenkään relevantti tuon otsikossa mainitun asian kannalta. Eihän ruotsin kielen pakollisuutta voi ratkaista sen perusteella, onko joku ministeri taitamaton, muista kommentissa 4 manitsemistasi seikoista puhumattakaan.

Käyttäjän MaxStenbck kuva
Max Stenbäck

Sen ymmärtäminen olisi kuitenkin edellyttänyt blogauksen lukemista...

Käyttäjän pekkaroponen1 kuva
Pekka Roponen

Erinomainen kirjoitus. En ole koskaan voinut ymmärtää, miksi se ruotsin opiskelu on niin mahdottoman kamalaa.

Käyttäjän JanneSalonen11 kuva
Janne Salonen

Se on niin mahdottoman kamalaa koska vanhemmat tolkuttavat mukuloilleen, miten kamalaa ja turhaa se on. Tuohan on suoraan SuoLin strategian oppikirjasta: heikentämällä opiskelumotivaatiota ja siten oppimistuloksia pyritään osoittamaan, että oppiaineesta tulee luopua kun ei sitä kukaan kuitenkaan opi. Vaikka ruotsi oikeasti on maailman helpoimpia kieliä oppia etenkin suomessa ja suomenkielisille, kun lausuminen ja intonaatio on lähempänä suomea kuin Ruotsin-ruotsia.

Ei sellaista vähemmistöä, jonka päälle persut ja heitä kopioivat siniset eivät astuisi kun oma kannatus matelee.

Käyttäjän AleksiParkkinen kuva
Aleksi Parkkinen

Vanhempien ei koskaan tarvinnut kertoa että ruotsi on turha. Se, etten koskaan ole käyttänyt sitä koulun ulkopuolella opetti sen.

Käyttäjän ollivaisala kuva
Olli Väisälä

No voi hyvä ihminen, mistä ihmeen vähemmistön päälle astumisesta oikein puhut? Siis viiden prosentin vähemmistön päälle astutaan, jos enemmistö ei pakollisena opiskele heidän kieltään??? Vähän suhteellisuudentajua pliis ja vassoguu! Vertaa vähän muihin maihin. Vertaa esim. Ruotsiin!

Käyttäjän PekkaMansala kuva
Pekka Mansala

Koska se on pois hyödyllisten kielten opiskelusta.
Paras keino oppia saksaa on opiskella saksaa, ei pakkoruotsia.
Paras keino oppia ranskaa on opiskella ranskaa, ei pakkoruotsia.
Paras keino oppia kiinaa on opiskella kiinaa, ei pakkoruotsia.
Paras keino oppia mitä tahansa kieltä on opiskella sitä kieltä, ei pakkoruotsia.

Käyttäjän ollivaisala kuva
Olli Väisälä

Kommentti Roposelle: Eihän kyse ole siitä, että ruotsin opiskelu olisi mahdottoman kamalaa, tai edes siitä, että se olisi hyödytöntä. Kyse on suhteellisuudentajusta. Maailmassa on paljon paljon mukavia ja hyödyllisiä asioita, joita kaikkia ei kuitenkaan voi opiskella pakollisena koulussa.

Käyttäjän JaakkoAalto1 kuva
Jaakko Aalto

#5:
Itse asiassa se oli erinomaisen sekava kirjoitus, josta sopii kysyä, että missä se pihvi oikein on. Suomalaisen koululaitoksen tehtävä on opettaa niitä tietoja ja tyaitoja, joita suomalaiset tarvitsevat. Vieraiden kielten taidot ovat yksi tarvittavista taidoista. Niihin käytettävissä oleva tuntimäärä on rajallinen. Englannin osaajien lisäksi Suomi tarvitsee Saksan, Espanjan, Ruotsin, Ranskan, Kiinan ja Venäjän osaajia. Tuossa kontekstissa ruotsin pakollisuus ei ole perusteltuas. Kyllä sillä on paikkansa, mutta sen asema on nyt ylikorostunut.

Käyttäjän JuhaMakkonen1 kuva
Juha Makkonen

En ole koskaan voinut ymmärtää, miksi se ruotsin opiskelu on niin mahdottoman kamalaa.
..........

Ei sinun tarvitsekaan ymmärtää. Riittää että et puutu muiden asioihin. Ihmiset itse kyllä ymmärtävät oman tarpeensa paremmin kuin sinä.

Käyttäjän zzz333 kuva
kaija kelhu

Ropponen...Nähtävästi et sitten ole ymmärtänyt yhtään mitään meidän pakollisen ruotsin vastustajien kirjoituksista.

Ei ole kyse ruotsin oppimisen kamaluudesta, kuten yrität taas selittää, vaan yksinkertaisesti tärkeämpien vieraiden kielten oppimisesta. Miksi sinulle ylipäätään on niin tärkeää, että jokaisen suomalaisen pitää osata ruotsia? Moni muu suomalainen kokee toisin, eli on tärkeämpää osata EU:n suosittelemia kieliä, kuin toista marginaalikieltä koko kansan voimin.

Teillä minä, minä ihmisillä on ihmeellinen tarve yrittää väkisin saada kansaa oppimaan ruotsia väkipakolla:) Onko se teillä joku ihmeellinen trauma taustallanne, että tätä taistelua emme ainakaan häviä? Historiaan vetoaminen ei oikein pure, ei ainakaan minuun, jolla on hyvin muistissa suomen historian ne ajat, jolloin ruotsinkielisillä oli täysi työ yrittää estää jopa oppikoulujen perustaminen suomenkielisille.

Meidän ruotsinkielisillä on omat koulut ja yliopistot, joten ei pitäisi olla huolta kielen katoamisesta, kuten näytetään sitä nyt kovasti pelättävän. Kuka nyt äidinkielestään haluaisi luopua.

Meitä moititaan kiihkoilijoiksi, mutta mikä leiri tämän mitalin paremmin ansaitsisi, kuin juuri nämä pakkoruotsittajat? Jopa taannoin Ahvenanmaalla perusteltiin heidän pakkosuomen lopetustaan kansalaisten monipuolisemmalla kielitaidolla. Miksi sama selitys ei käy täällä mantereella, kun vähemmistön osuuskin enemmistöstä on sama? Eri säännöt ovat heillä vain itsemääräämisoikeuteen vedoten? Eihän tässä siitäkään ole kyse, vaan ihmisen omasta valinnanvapaudesta. Niin minä aina tästä mieleni pahoitan - en itseni tähden, vaan ainoastaan lastenlasteni tähden.

Käyttäjän MaxStenbck kuva
Max Stenbäck

Miten niin omat yliopistot? Muistelen opiskelleeni ruotsinkielisessä korkeakoulussa monenkin kanssa, joiden äidinkieli oli muu kuin ruotsi. Käytäntöjä lienee sittemmin muutettu, vai miten tuo on nykyään erilaista?

Käyttäjän zzz333 kuva
kaija kelhu Vastaus kommenttiin #49

Totta kirjoitat, mutta itse kielikoe ruotsiksi on sen verran vaativa, ettei sinne monikaan lukioruotsilla pärjää. Siksi myös katson sen olevan lähinnä varattu vain ruotsinkielisille.

"Ruotsinkieliseen kandi- tai maisteriohjelmaan hakevien suomenkielisten hakijoiden pitää suorittaa kielikoe, jolla varmistetaan, että he pystyvät opiskelemaan ruotsiksi heti opintojen alusta lähtien.

Suomenkielisten opiskelijoiden pitää pystyä seuraamaan opetusta ja osallistumaan harjoituksiin ja seminaareihin heti opiskelujen alusta asti.
Niinpä ruotsinkieliseen kandi- tai maisteriohjelmaan hakevan pitää todistaa kielitaitonsa kielikokeella.
Kielikokeessa testataan, että hakija osaa ruotsin kielen rakenteet ja että hänellä on riittävä yleinen sanavarasto."

Käyttäjän MaxStenbck kuva
Max Stenbäck Vastaus kommenttiin #73

En osaa arvioida mikä tässä yhteydessä täyttäisi määreen "moni". Oma alma mater ilmoittaa, että siellä aloittavista opiskelijoista vuosittain 15-25% ovat käyneet koulunsa suomen kielellä. Tuon lisäksi sitten muunkieliset sekä ne äidinkieleltään suomenkieliset, jotka ovat käyneet koulunsa jollakin pohjoismaisella kielellä. Ehkä tuo sitten on vähän ja mahdottoman vaativaa. En ollutkaan aiemmin ymmärtänyt niiden lukuisten muunkielisten opiskelukavereiden olleen erityisen eteviä kieli-ihmisiä, aina sitä vain oppii uutta.

Vilkaisin tuon oman alma materin lisäksi myös suomenkielisen vastineen kielivaatimukset. Näyttäisivät olevan käytännössä täysin vastaavat. Erona oli oikeastaan vain toisella pohjoismaisella kielellä käyty koulu, joka riitti ruotsin kielen korvaajana. Vaatimukset ovat siis sekä Hankenin ettää Aallon puolella kuitenkin hakijan äidinkielestä riippumattomia (noin esimerkinomaisesti). Onko mielestäsi Aalto-yliopiston kauppatieteiden kandidattitutkinnon aloituspaikat kuitenkin "lähinnä varattu vain" suomenkielisille?

Käyttäjän tampere515 kuva
Jarmo Makkonen

Ei kamalaa mutta hyödytöntä. Järkevä ihminen ei halua käyttää aikaansa turhaan jos saman ajan voisi käyttää hyödylliseen opiskeluun.

Käyttäjän jperttula kuva
Juhani Perttu
Käyttäjän Mahjong kuva
Erkki Martikainen

Se pakkohan siinä on kamalaa. Pakotetaan opiskelemaan sellaista jota ei katso tarvitsevansa.
En tunne neuvostovenäjän olosuhteita mutta tuskin sielläkään kaikille pakolla opetetaan 5%:n vähemmistökieltä. Vai olenko väärässä?

Tässä halutaan sekoittaa puurot ja vellit koska eihän Terho ole ollut ruotsinkielen opettamista lopettamassa.

Käyttäjän Esa-JussiSalminen kuva
Esa-Jussi Salminen Vastaus kommenttiin #10

Terho on yksi niistä, kuten myös Laura Huhtasaari, jotka ovat kokonaan lopettamassa ruotsin opiskelun kaikille yhteisenä pakollisena oppiaineena.

Venäjällä ei missään opeteta pakolla vähemmistökieltä, jota puhuisi vain 5 %. Kuten jo totesin ne ovat kaikkialla paljon suurempia prosenttilukuja, Komissa, MOrdvassa ja tietysti Tatarstanissa ja Bashkortostanissa. Komipermjakkien entisen autonomisen piirikunnan alueella olisi vähemmistö jopa enemmistö, komipermjakkeja, mutta siellä ei tietääkseni ihmeemmin saa opetusta edes komipermjakit, no ehkä äidinkielen tuntinsa.
Tässähän se vitsi onkin, että jos meilläkin on syitä puolustaa ruotsin opetusta, vaikka sitä puhuu vain 5 % väestöstä äidinkielenä, kuinka paljoa enemmän olisi tarpeen saada Venäjän kansallisten tasavaltojen viralliset kielet pakollisiksi oppiaineiksi kaikille. Parissa paikassahan näin onkin ollut ja tulee olemaan, ellei nyt tätä taistelua hävitä.

Käyttäjän PekkaMansala kuva
Pekka Mansala Vastaus kommenttiin #28

"Terho on yksi niistä, kuten myös Laura Huhtasaari, jotka ovat kokonaan lopettamassa ruotsin opiskelun kaikille yhteisenä pakollisena oppiaineena".
Siis pakollisena, ei vapaaehtoisena.

Käyttäjän jgagarin56 kuva
Juha Kuikka

Hyvä blogi! Olen itsekin ruotsin kielen opettamisen perusteena pitänyt ennen kaikkea Suomen asemoitumista länteen ja yhdeksi pohjoismaista. Sellainenhan Suomi oli kiistatta ollessaan Ruotsin osana eikä ainoata virallista valtakunnan kieltä edes Suomen Suuriruhtinaanmaan aika saanut kumottua.

Ilman ruotsia ja historiaa Ruotsin yhteydessä olisimme reunavaltio kuten Baltian maat ovat. Meillä ei olisi sijaa pohjoismaiden neuvostossa t.m.s.

Vertaus Venäjällä oleviin eri kansallisuuksiin (en halua edes käyttää vähemmistö -sanaa tässä yhteydessä) on myös osuva, sillä jos Suomi luopuu ruotsin kielen opetuksesta, ruotsin kieli tulee näivettymään maassamme pikkuhiljaa ja sitä kautta heitämme romukoppaan suuren osan kulttuuristamme ja historiastamme.

Jari Rahkonen

Ei kukaan ole lopettamassa ruotsin kielen tai historian opettamista. Ja väitteesi siitä mitä Suomi olisi, on pelkkää jossittelua.

Käyttäjän AleksiParkkinen kuva
Aleksi Parkkinen

"Olen itsekin ruotsin kielen opettamisen perusteena pitänyt ennen kaikkea Suomen asemoitumista länteen ja yhdeksi pohjoismaista"
Mitens toi EU? Luulin että se oli sitä asemoitumista varten tehty, puhumattakaan NATOn kanssa yhteistyöstä.

"jos Suomi luopuu ruotsin kielen opetuksesta, ruotsin kieli tulee näivettymään maassamme pikkuhiljaa ja sitä kautta heitämme romukoppaan suuren osan kulttuuristamme ja historiastamme."
Jep, annetaan vaan kitua tekohengityksessä. Tästäkin voisi aloittaa eutanaasiakeskustelun.

Käyttäjän JaakkoAalto1 kuva
Jaakko Aalto

#9:
Et kai todella tarkoita, että jos lukee koulussa ruotsin asemesta saksaa, ranskaa tai espanjaa, se merkitsisi asemoitumista itään?

Käyttäjän zzz333 kuva
kaija kelhu

Minullekin täysin käsittämätön ajatus. Euroopasta nuo ruotsalaisetkin ovat sivistyksensä aikoinaan ammentaneet.

Käyttäjän suburbian kuva
Sini Lappalainen Vastaus kommenttiin #48

#48 Kaija ihmettelen sanamuotoasi : " Euroopasta nuo ruotsalaisetkin ovat aikoinaan sivistyksensä ammentaneet."
Kun puhut varhaisista ajoista et voi etäännyttää ruotsalaisia tuolla tavalla ilman itsepetollista historianväärennystä.

Käyttäjän jgagarin56 kuva
Juha Kuikka

Ei suinkaan, kannatan ruotsin ohella myös muiden kielien opiskelua. Se on aina mahdollista, jos mielenkiintoa riittää. Myös venäjää kannattaa ja voi opiskella ilman, että profiloituisi Suomea itään viejäksi.

Mutta ruotsin kielen aseman tuhoaminen Suomessa muuttaa Suomen asemoitumista pohjolassa olennaisesti. Tästä ei päästä yli eikä ympäri.

Käyttäjän JaakkoAalto1 kuva
Jaakko Aalto Vastaus kommenttiin #66

Eihän kai kukaan ole vaatinut ruotsinkielen tuhoamista vaan sen muuttamista valinnaiseksi aineeksi, siis smalle viivalle noiden saksan, ranskan, espanjan jne. kanssa.

Kielten opiskeluun käytettävissä oleva tuntimäärä on rajallinen, samoin useimpien koululaisten kapasiteetti. Suomi tarvitsee enemmän saksan, espanjan, ranskan ja kiinan osaajia. Siitä ei pääse yli eikä ympäri, että ruotsin ylikorostunut asema on tässä este.

Käyttäjän anakonna kuva
antti salmi

Siis jos luovumme pakkoruotsista,asemoidumme itään. Haloo ollaan EU,ssa,
että lueskellaan niitä Eurooppalaisia kieliä myös Ruotsia ihan vapaaehtoisesti
ja kerrotaan Suomen kultuurista ja historiasta sitten oppitunnilla .

Käyttäjän nita kuva
Nita Hillner

Haluan vielä tuoda keskusteluun yhden näkökulman. Ruotsin kielen vastustajat sanovat aina ettei ruotsin kieltä tarvita, että pärjäämme englannilla. Mutta mikäli haluaa töihin Ruotsiin, on kieltä osattava. Kansainvälisissä firmoissa työntekijä selviää pelkällä englannilla jos kuuluu johtajistoon. Tavallisissa duuneissa on osattava maan kieltä.

Esim. Suomesta, nuori ranskalainen mies joka puhuu puhdasta englantia koska on ikänsä käynyt kansainvälisiä kouluja. Tutkintoja on Ranskasta ja Suomesta (englantilainen linja). Suomesta ei ole löytynyt töitä. Hän on nykyään töissä Hong Kongissa, jossa pärjää englannin kielellä.

Käyttäjän AleksiParkkinen kuva
Aleksi Parkkinen

Oisko että ne ketkä haluavat mennä Ruotsiin töihin voisivat opetella ruotsia ja he, ketkä haluavat mennä saksaan tai venäjälle töihin voisivat opetella saksaa tai venäjää?

Implikoitko että suomalaisille ainut vaihtoehto on ruotsi?

Käyttäjän JanneSalonen11 kuva
Janne Salonen

Kukaan tai mikään ei estä koululaisia opiskelemasta saksaa tai venäjää vaikka ensimmäisenä kielenään, jos vanhempansa niin haluavat.

Käyttäjän AleksiParkkinen kuva
Aleksi Parkkinen Vastaus kommenttiin #21

Juu mutta ruotsia on pakko ottaa vaikka sillä ei mitään tee. Ajan ja resurssien hukkaa.

Käyttäjän tampere515 kuva
Jarmo Makkonen

"Mutta mikäli haluaa töihin Ruotsiin, on kieltä osattava."

Mites sitten jos haluaa töihin Ranskaan tai Saksaan?

Käyttäjän JaakkoAalto1 kuva
Jaakko Aalto

Lisää tuohon ainakin koko Etelä-Amerikka sekä Kiina. Meillä on niissä maissa ja niiden kanssa liiketoimintaa paljon enrmmän äkkiä luulisi. Ja se toiminta on kasvussa.

Käyttäjän zzz333 kuva
kaija kelhu

Niinpä, eikä kaikkien tarvitse osata kaikkia kieliä, riittää jo se, että Suomesta löytyy riittävästi monipuolisia ammatti- ja vientimiehiä, jotka tuovat leivän pöytään koko Suomelle.

Inkku Kärkkäinen

Mikä kuuden vuoden pakollinen ohjelma? Kannattaisi muistaa, että puolet ikäluokasta käy ammattikoulun, ei lukiota. Ammatillisissa opinnoissa on tasan yksi (1!) osaamispiste pakollista ruotsia. Lähiopetusta on koulusta riippuen kaikkiaan n. 14-20 tuntia. Ruotsi on usein suoritettuna ensimmäisen syksy aikana. Sen jälkeen siihen ei palata. (Muutkin aineet oli käsitelty lukiokeskeisesti, mutta niinhän ne aina. Toimittajat harvemmin muistavat, että lukioon päätyy vain puolet peruskoululaisista.)

Käyttäjän petriluosto kuva
Petri Luosto

Nykyisen kieltenopetuksen ongelma on siinä, että sen seurauksena suomalaisten kielitaito on usein hyvin stereotyyppinen, etenkin jos ei ole hyvää kielipäätä. Tämä tarkoittaa sitä, että osataan englantia ja kenties ruotsia. Jos on hyvä kielipää, niin sen jälkeen saatetaan osata saksaa tai ranskaa, kenties venäjää.

Olisi myös hyvä kiinnittää huomiota siihen, että kuinka hyvin suomalaiset osaavat ylipäänsä ruotsia, vaikka on opetettu pakollisena kielenä 1960-luvulta lähtien. Kuinka paljon siihen on käytetty aikaa ja rahaa, sekä mitä on saatu niiden vastineeksi? Jos käytetään panos-tuotos -menetelmää, niin huomataan, että siihen käytetty paljon aikaa, rahaa ja energiaa, mutta paljoakaan vastinetta niille ei ole saatu. Tässä mielessä pakollinen ruotsin kielen opetus on huono investointi.

Olisiko parempi, että suomenkielisille suomalaisille annettaisiin mahdollisuus valita jostakin joukosta kieliä kaksi vierasta kieltä, joita he opiskelisivat? Ainakin osa opetuksesta voisi nykyään tapahtua verkon kautta. Jos tällä tavoin voitaisiin luultavasti parantaa opiskelumotivaatiota ja saada enemmän vastinetta kielten opiskeluun tarkoitetuille verorahoille.

Käyttäjän PetraNyqvist kuva
Petra Nyqvist

Piristävä näkökulma!

Ja aina yhtä perehtynyttä kuten Salmiselta voi odottaakin. Kiitos.

Käyttäjän MattiAhlstedt kuva
Matti Ahlstedt

Vertaamista muiden maiden käytäntöihin on turhaa kieliasioissa.

Mikään pakotettu harvemmin toimii kovin tehokkaasti, ihmisillä pitää olla vähintäänkin illuusio vapaudesta valita jotta asiat on mielekkäitä.

Jos jossakin pitäisi säilyttää ruotsinkielen jokin minimi osaamistaso on julkiset virat, säilyisi tasa-arvo sitten palveluissa.

Esim. ohjelmisto insinöörin pääasiallinen kieli on C++ tai Java niin turha hänelle on opettaa pakolla ruotsia, ei se koodaus siitä parane. Tehokkain on opettaa ko. ammatissa tarvittavia taitoja ja sama monessa muussakin ammatissa.

Argumenteista hassuin on että ruotsin kieli katoaisi Suomesta jo sen pakko tuputtaminen loppuisi, moniko pakkolla ruotsia oppinut on muuttunut ruotsinkieliseksi loppuelämäkseen tuon juurikin opetuksen vuoksi? Veikkaisin nollaa, tosin monella on ollut jokin konkreettinen (ja vapaaehtoinen)syy rupea puhumaan ruotsia enemmässä määrin, henkilökohtainen tai työn mukana tullut tarve.
Ruotsin kieli olisi kadonnut jo jos se olisi katoakseen, sitä ei pakolla pidetä yllä.

Käyttäjän PekkaMansala kuva
Pekka Mansala

"Jos jossakin pitäisi säilyttää ruotsinkielen jokin minimi osaamistaso on julkiset virat, säilyisi tasa-arvo sitten palveluissa".
Olisiko vallan mahdotonta, että ruotsinkieliset itse hakeutuisivat palveluammatteihin auttamaan omaa kieliryhmäänsä ?
Eipä olisi kieliongelmia eli väärinymmärryksen mahdollisuus pienenisi.

Eipä taida kiinnostaa. Jätetään ne palveluhommat suomenkielisille ja opiskellaan itse joku fiinimpi ammatti.

Käyttäjän MattiAhlstedt kuva
Matti Ahlstedt

Suomenruotsalaisiin joihin olen tutustunut elämäni aikana on monenkirjavaa porukkaa eri ammateissa taksikuskista automaalariin ruotsinlaivan kapteeni muurari ja jopa yksi lääkärikin, yrittäjiä ja duunareita ja kaikkien kanssa tullut toimeen loistavasti ihan Suomen kielellä. En tiedä oikein mitä tarkoitat tuolla fiinillä ammatilla, työ on työtä eikä siihenkään hakeuduta kielen vaan mielenkiinnon kohteen mukaan.

Koko kommenttini pointti oli he kyllä itse pitävät huolta kielensä ja kulttuurinsa olemassa olosta, tätä pakkoruotsi ei tee heidän puolestaan.

Pakkoruotsi on poliittisten henkilöiden pelottelun lopputulos jolla tuskin on mitään pohjaa todellisuuteen.

Käyttäjän heikkihyotyniemi kuva
Heikki Hyötyniemi Vastaus kommenttiin #53

"... mitä tarkoitat tuolla fiinillä ammatilla"

Esimerkiksi Suomen ekonomeista yli viidesosa on ruotsinkielisiä.

Käyttäjän suburbian kuva
Sini Lappalainen Vastaus kommenttiin #54

Hanken on vetovoimainen. Onhan se muista ammateista pois. Mutta vähemmistöt usein erikoistuvat johonkin ammattiin. Jos vanhemmat ovat käyneet Hankenin on sinne pyrkiminen eräänlainen helppo ratkaisu.

Käyttäjän PekkaMansala kuva
Pekka Mansala Vastaus kommenttiin #56

Kuten sanot: "Onhan se muista ammateista pois".

Joitakin vuosia sitten Turussa kohistiin ruotsinkielisten vanhusten saamasta huonosta hoidosta.
Syyllisiksi huonoon hoitoon RKP:n poliitikko U.Achren löysi suomenkieliset, jotka eivät opiskele ruotsia voidakseen hoitaa ruotsinkieliset vanhukset.

Ruotsinkieliset eivät siis halua esim. hoiva-ammatteihin, vaan esim. ekonomeiksi jne. On muka fiinimpi ammatti.

Käyttäjän suburbian kuva
Sini Lappalainen Vastaus kommenttiin #58

Onko ekonomi "fiinimpi" ja kenen mielestä? Oikeastaan lauseesi on silkkaa karkeaa etnisperäistä ennakkoluulopuuroa. Sellainen ei ole minusta sen fiinimpää kuin mukafiiniäkään. Se on väsynyttä ja tyhmää.

Käyttäjän PekkaMansala kuva
Pekka Mansala Vastaus kommenttiin #60

"Onko ekonomi "fiinimpi" ja kenen mielestä?".
Ilmeisesti ruotsinkielisten, koska näyttävät hakeutuvan siihen eivätkä esim. hoiva-alalle.

Käyttäjän suburbian kuva
Sini Lappalainen Vastaus kommenttiin #61

Teitkö sinä ammatinvalintasi fiiniyden perusteella?

Käyttäjän PekkaMansala kuva
Pekka Mansala Vastaus kommenttiin #62

Eihän tässä ole kyse minun arvoistani, vaan ruotsinkielisten.

Käyttäjän suburbian kuva
Sini Lappalainen Vastaus kommenttiin #63

Ovatko ruotsinkieliset jotenkin erilaisia kuin sinä ja minä? Valitsevatko he ammattinsa eri perustein kuin me?
Tai etkö ole lainkaan läsnä ihmisenä kun kirjoitat tänne. Tai epäinhimmillistätkö itsesi vain puhuessasi ruotsinkielisistä?

Käyttäjän PekkaMansala kuva
Pekka Mansala Vastaus kommenttiin #64

"Tai etkö ole lainkaan läsnä ihmisenä kun kirjoitat tänne".
Tarkoittaa mitä ? Pakkoruotsin kannattamista ?

Etkö vieläkään ole ymmärtänyt, että vastustan vain pakkoruotsia. En muuta.

Käyttäjän suburbian kuva
Sini Lappalainen Vastaus kommenttiin #68

Toisten epämääräisestä mukafiineysvalinnasta on sellaista puhetta jossa ei normaalia inhimmillisyyttä ole.

Käyttäjän PekkaMansala kuva
Pekka Mansala Vastaus kommenttiin #69

Mitä inhimillisyyttä pakkoruotsin kannattaminen on ?
Miksi se olisi inhimillistä ? Sehän sortaa suomenkielisiä buoria ja huonontaa heidän mahdollisuuksiaan oppia joku hyödyllinen kieli.

Käyttäjän suburbian kuva
Sini Lappalainen Vastaus kommenttiin #70

Tulkintakysymys mikä sortaa.
Pakollista ruotsinopetusta voi vastustaa ilman että levittää epämääräistä, ilkeämielistä höpöä suomenruotsalaisista.

Käyttäjän suburbian kuva
Sini Lappalainen Vastaus kommenttiin #63

Kun projisoit heihin kimmokkeita on sinun kyllä otettava projektioista vastuu.

Käyttäjän MaxStenbck kuva
Max Stenbäck Vastaus kommenttiin #54

Muuttuuko myyntiedustajan ammatti "fiiniksi" sillä ettei ajakaan pelkästään loskaisella maantiellä, vaan kulkee myös siivellisellä bussilla?

Käyttäjän PekkaMansala kuva
Pekka Mansala Vastaus kommenttiin #57

#58 vastannee tuohon. En viitsi kirjoittaa uudestaan.

Käyttäjän MaxStenbck kuva
Max Stenbäck Vastaus kommenttiin #59

Ei vastannut, enkä osaa edes arvata miksi luulit niin. Eihän kommentti #58 liittynyt kysymykseeni millään lailla.

Käyttäjän heikkihyotyniemi kuva
Heikki Hyötyniemi Vastaus kommenttiin #76

Jossakin maailmankuvassa "fiiniys" = "palkka".

Käyttäjän MaxStenbck kuva
Max Stenbäck Vastaus kommenttiin #79

Ihmettelin joskus kaverin valintaa, kun hakeutui lokahommiin. Hän selitti, että likaisen työn lisä houkutteli. Piti varmaan sitten fiininä. Jotenkin tuntuu, että ymmärrän apusi jälkeen yhä vain vähemmän mitä tuolla fiiniydellä Mansala lienee hakenut.

Käyttäjän PekkaMansala kuva
Pekka Mansala Vastaus kommenttiin #76

No eipä vastannut ei.
Johtuneeko siitä, etten ymmärtänyt kysymystäsi. En muista missään maininneeni myyntiedustajaa.
Itsekullakin taas on oma ammattienarvostusasteikkonsa.

Käyttäjän MaxStenbck kuva
Max Stenbäck Vastaus kommenttiin #80

Väännetään siis rautalangasta. Myyjän ammattia voi harjoittaa eri asteisin koulutuksin. Yritin esimerkilläni osoittaa ettei ekonomi ole ammatti, vaan monet ekonomit sijoittuvat myyjiksi tai vaikkapa kirjanpitäjiksi. Ekonomi taas nousi esimerkiksi, koska Hyötyniemi käytti sitä asian havainnollistamiseksi.

Koitin siis saada tarkennusta siihen mitä fiinimpi ammatti tarkoittaa, miten se määritellään? Selkeästihän sinulla oli asiasta tieto, tai ainakin käsitys, mutta se jäi silti epäselväksi, ainakin minulle. Esittämäsi teoria kuulosti mielenkiintoiselta, mutta en osannut mieltää miten se toimii käytännössä, kun en ole sellaista havainnut. Ympärilleni kun katson, niin perheestä löytyy sairaanhoitaja, opettaja-opiskelija ja raksa-apulainen. Tuolla maanviljelijöiden tai rannikon kalastajien kanssa jutellessa ei ole koskaan tullut edes mieleen että pitäisivät ammattejaan fiineinä, vaikka toki suurella sydämellä tekevätkin. Olisinpa törmännyt kommenttiisi eilen, niin olisin voinut tarkistaa pirssikuskilta valitsiko hän aikanaan fiiniyden perusteella. Takapenkillä istuneella myyjällä ei ole ollut koskaan mitään harhakuvitelmaa tulevasta ammatistaan, eikä käynyt 18-tuntisen päivän loppuessa edes mielessä että sain taas tehdä fiinejä hommia.

Oletettakoon että teoriasi on oikea, vaikka en näe miksi. Millä perusteella arvioit että juuri suomenruotsalaiset hakeutuvat noihin fiinimpiin ammateihin?

Käyttäjän PekkaMansala kuva
Pekka Mansala Vastaus kommenttiin #81

" Millä perusteella arvioit että juuri suomenruotsalaiset hakeutuvat noihin fiinimpiin ammateihin?".
No tietysti sillä perusteella, kun niin moni kantaa huolta rotsinkielisistä palveluista.
Muutkin kuin U.Achren, joka syytti huonosta vanhustenhoidosta suomenkielisiä.

Jos huolensa on aiheellista, johtuneeko siitä, että ei ole tarpeeksi ruotsinkielisiä "palvelijoita"...

Käyttäjän PekkaMansala kuva
Pekka Mansala Vastaus kommenttiin #81

"... mitä fiinimpi ammatti tarkoittaa, miten se määritellään?".
Taisi olla takaraivossani tämä
https://yle.fi/uutiset/3-5432237
eli ruotsinkielisten kiintiöt koulutukseen.
"Kiistanalaisten arvioiden mukaan suomenkielisistä nuorista kolmannes pääsee opiskelemaan korkeakouluihin ja yliopistoihin, kun ruotsinkielisistä opiskelemaan pääsee puolet".

("Ei hätää. Parhaat voimamme ovat jo käsittelemässä ongelmaa", näkyy ruudulla). On tullut tuo ilmoitus jo tutuksi.

Käyttäjän JuhaMakkonen1 kuva
Juha Makkonen

Itselleni kysymys toisen kotimaisen pakollisuudesta ei ole intohimoinen elämän ja kuoleman kysymys, vaan suhtaudun asiaan neutraalisti ja pragmaattisesti. Valitettavasti järkeä ei tässä asiassa usein käytetä.
..........

Kyllä me ihmiset käyttäisimme järkeä jos siihen vain annettaisiin mahdollisuus. Eli saisimme ITSE päättää opiskelemmeko pakkoruotsia vai ei.

Nyt typerykset päättävät sen meidän puolestamme.

Käyttäjän JuhaMakkonen1 kuva
Juha Makkonen

Itse en kyllä nähnyt tässä mitään "uutta" näkökulmaa?

Voisiko joku kertoa mikä se on?

Käyttäjän Luntatupaan kuva
Pertti Väänänen

Pakkoruotsi on valitettavasti näillä näkymin välttämätön. Suomi ja suomalainen kulttuuri olisi muuten heikko Venäjän itseensä assimiloivan vaikutuksen vaikutuksen edessä.

Käyttäjän zzz333 kuva
kaija kelhu

Mitä höpöä sinä Pertti nyt oikein kirjoitat? Meillä suomalaisilla on itsellä hyvä omaleimainen ja vahva kulttuuri! Jos me jonnekin suuntaudumme, niin lähinnä se tapahtuu yhteistyön kautta EU:ssa. Mehän olemme eurooppalaisia.

Käyttäjän suburbian kuva
Sini Lappalainen

Oman eurooppalaisen identiteettisi olet kuitenkin rakentanut myös sen kautta että erittäin konkreettisesti olet ruotsia opiskelemalla altistunut hahmottamaan kielemme ja kulttuurimme historiaa.

Käyttäjän ilkkah kuva
Ilkka Huotari

"Että kuuden vuoden pakollisen ohjelman sijaan voisi olla mahdollista välttää ruotsi kokonaan? Miksi näin radikaali ratkaisumalli? "

Mitä radikaalia tässä on?

Moni ei tarvitse koskaan ruotsia, mm. minä en ole tarvinnut. Aika harva sitä tarvitsee tai edes osaa.

"Haluammeko olla vähemmän täydellisiä ja ihailtuja?"

EVVK näin niinkuin henkilökohtaisesti.

Kuulostaa vähän tältä:

"voimakas ihailun tarve"
https://fi.wikipedia.org/wiki/Narsistinen_persoona...

Käyttäjän JairiPalonen kuva
Jairi Palonen

Tämä on ikuisuuskysymys, johon kukaan päättäjä ei osaa mitään vastata, eivät edes uskalla, vaikka hekin tietävät hyvin, että enemmistö kansasta pakkoruotsia vastustaa juuri sen turhuuden takia. Pienen ja vähän puhutun kielen opettelu vieläpä samalla tuntimäärällä, kuin mitä käytetään maailman eniten puhuttuun (englanti) kieleen on järjetöntä, ja joka haittaa kipeästi muiden tärkeämpien kielien opiskelua. Ainoa keino monikielisyyteen on vaihtaa pakkoruotsi pakkoenglantiin ja yksi muu vapaasti valittava vieras kieli jokaiselle, niin jopa talouselämämme kiittää ja kumartaa

Kieli on ajattelun väline ja ja jos sen hallitsee huonosti, on oletettavaa, että sen ymmärtäminenkin on vaikeaa.

Ruotsin kielen yksi ongelma kouluopetuksessa suomenkielisillä on se, ettei sitä tarvita ja kohtaamisia on hyvin harvoin. Tämä tuo eriarvoisuutta kun julkista virkaa haetaan, koska oppimista ei arjessa tapahdu kun ei ole käyttöä-- niin ei ole. Ruotsinkielisellä suomen oppiminen ja kohtaamisia on taas on päivittäin, joten oppiminen on luonnollista.

Koko ikäluokka pakotetaan valtion toimesta opiskelemaan pakkoruotsia, ja vieläpä enemmistö vastoin tahtoaan, tämäkö demokratiaa ?

Ottakaa mallia edes Ruotsista, tai Ahvenanmaalta, niin monikielisyyskin lisääntyy.

Käyttäjän LeoMirala kuva
Leo Mirala

Ymmärrän hyvin Esa-Jussin sanoman. Olemme olevinaan suvaitsevaisia, sehän on hyvä asia. Mutta ei ole järkevää antaa sellainen vaikutelma maailmalle että me olemme suvaitsemattomia kuten Venäjä.

Ruotsinkielisten ja saamelaisten lisäksi Suomessa on ikivanha karjalankieli. Vasta nyt me karjalankieliset olemme yrittäneet tuoda kieltämme muiden tietoisuuteen. Osittain siinä olemme onnistuneet, mutta monet virallinen tahot väittävät että ei sellaista kieltä ole olemassa.

Ruotsinkieliset säätiöt ovat tukeneet rahallisesti karjalankielisen kirjallisuuden julkaisemista.

Juha Hämäläinen

Kannatan älyllistä lähestymistä kieliopintoihin. Suomi on armottoman mitätön vähemmistö kansakuntana ja kielenä. Suomalaisen on hyvä oppia useampia kieliä. Ruotsi on näistä yksi. Venäjän tulisi olla toinen. Englanti on pakollinen osattava.

Opiskelin nuorena kuutta vierasta kieltä eikä se ollut kaksinen ponnistus, kun oppii miten kieltä opetella. Se on tehtävä vauhdilla. Vuosien jankkaamiset ovat väärä tapa. Kielitaito on ollut merkittävä hyödyn ja ilon lähde vuosikymmeniä.

Käyttäjän ilkkah kuva
Ilkka Huotari

Mitä tarkoittaa vauhdilla, kuinka monta tuntia viikossa/kieli?

Käyttäjän zzz333 kuva
kaija kelhu

Hienoa Juha, kun kaikki kielet ovat sinulle niin helppoja, mutta katsoppa vähän ympärillesi, kuinka monia ihmisiä tiedät tai tunnet, jotka pystyväjt tulemaan toimeen edes kahdella vieraalla kielellä hyvin? Eikö se herätä ketään etevää monikielistä pakkoruotsittajaa edes huomaamaan, että jotain on kielipolitiikassamme pielessä? Osaamattomuus monissa vieraissa kielissä on myöskin työnantajien tiedossa, ja jopa EK on siitä valittanut siitä moneen kertaan eri lehdissä. He kaipaavat nimenomaan monikielisyyttä, joka ei tarkoita, että kaikkien on osattava samoja kieliä.

Ei edes pääministeritasolla ole aina ollut monien kielien taitajaa, puhumattakaan kansanedustajista. On ihan turha verrata kielellisesti lahjakkaita keskivertoihmisiin, heitä kuitenkin on enemmistö kansasta. Ehkä vankka ammattitaito jossakin muuten vaativassa virassa, estää syventymisen vain kielien opiskeluun? En tiedä... Kieltenopettajilla on kai harvemmin taitoa edistää vientikauppaa tai hoitaa muita pitkällistä ammattikoulutusta vaativia hommia sivutöinään.

Joku täällä mainitsi tuossa aikaisemmin, että suomalaiset ovat poikkeuksellisen suvaitsemattomia, kun vähemmistön kieltä ei haluta koko kansan voimin opiskella peruskoulusta - yliopiston loppuun asti, jolloin virkamiesruotsi pitää olla hallussa:) Ennen sekin oli latina ja sen jälkeen saksa, jollen väärin muista.

Kertokaa missä muussa maassa on vastaava käytäntö, että vähemmistön kieli kattaa läpi koko kouluelämän? ? Voin vastata itse, ei missään muualla maailmassa! Pidetäänkö meitä siis edelleen jotenkin poikkeuksellisen suvaitsemattomina? Ettei vain se olisi puhdasta tietämättömyyttä muiden maiden kielipolitiikasta... ei sitten kannata mainita Sveitsiä eikä Kanadaa tässä yhteydessä. Ammun ne tiedot heti alas. :)

Käyttäjän zzz333 kuva
kaija kelhu

Ei sitten kukaan halua ottaa kantaa näihinkään asiakysymyksiin ja faktoihin mitä ympärillämme näemme ja kuulemme? Nuoret esimerkiksi käyttävät jo varsin varhain englantia omissa kulttuurisissa harrastuksissaan, kun motivaatio on täysin kunnossa. Sitä ( englantia) opiskellaan mieluusti, koska sen tarve ja hyöty on niin monille ilmeinen, kun taas ruotsilla ei samaa hyötyä ole näkyvissä. Paitsi niillä, jotka ajattelevat jatko-opintojaan vaikka Upsalaan...

Käyttäjän suburbian kuva
Sini Lappalainen Vastaus kommenttiin #87

Ai miten niin kukaan ei halua ottaa kantaa. Varmasti haluaa mutta ei asiattomuuksilla perusteltuun propagandaan jossa asetetaan koko historiamme ja identiteettimme räikeään ja vääristelevään valoon ja käytetään ihmisiä huijaavia ja alaspäin vetäviä uhriutumisasenteita yms.

Käyttäjän zzz333 kuva
kaija kelhu Vastaus kommenttiin #88

Mikä tässä on propagandaa? Tai toisaalta historiankirjat ovat myöskin paljolti kirjoittajansa värittämiä juuri siihen suuntaan mihin itse haluaa eniten uskoa? Jätetään kiusalliset kohdat pois ja katsotaan asioita ruusuisin-, tai sitten mustimmin silmälasein, kuin olisi edes aihetta.

Nähtävästi sinä Sini olet lukenut vain yhdenlaista totuutta ruotsinvallanajasta, kuten niin moni muukin täällä historiaan vetoava pakollisen ruotsin kannattajat.

Minulla on toisenlainen käsitys siitä valloittajan ajasta ja "ihanuudesta". Se oli myöskin pitkälti sotaan pakottamista, köyhyyttä ja maanviljelijöiden pakkoriistoa. Koulutus ja suomenkielinen kirjallisuus yritettiin jopa lain voimalla supistaa vain uskonnolliseen kirjallisuuteen, jotta kansa pysyisi nöyränä ja tyhmänä.

Eivät kaikki välttämättä pidä aikaa suomalaisten sivistyksen ja hyvinvoinnin aikana, joten jatkuva "kiitollisuuskin" tuntuu vähän ylimitoitetulta. Kohtuus olisi oltava siinäkin.

Ei muuta kuin rauhaa ja rakkautta kaikille toivotellen, kyllä tämäkin tästä vielä parhain päin kääntyy kaikkien onneksi.

Käyttäjän suburbian kuva
Sini Lappalainen Vastaus kommenttiin #89

En minä viitannut erityisesti mihinkään mikä liittyy sinuun. Mutta kansan pariin levitetään harhaisia käsityksiä ja vihaa. Keskustelua ruotsin opetuksesta vaivaa että mukaan pyrkii paljon karmeaa paasausta. Et sinäkään ole voinut siltä ummistaa silmiäsi. Siihen vaan viittasin.

Käyttäjän Esa-JussiSalminen kuva
Esa-Jussi Salminen Vastaus kommenttiin #87

"Nuoret esimerkiksi käyttävät jo varsin varhain englantia omissa kulttuurisissa harrastuksissaan, kun motivaatio on täysin kunnossa. Sitä ( englantia) opiskellaan mieluusti, koska sen tarve ja hyöty on niin monille ilmeinen, kun taas ruotsilla ei samaa hyötyä ole näkyvissä"

Tämä nyt on melkoista yleistystä. Minä taas muistan hyvin kouluajoilta, kuinka englantia myös vihattiin usein, niin kuin kaikkia oppiaineita, jotka voivat olla vaikeita ja työläitä monelle. MIssä kulttuurisissa harrastuksissa tarvitsevat nuoret englantia? Eiköhän suurimmat harrastukset ole oluen kittaaminen ja urheilu esim, eikä niissä englantia tarvita. Jos asuu ruotsinkielisellä tai kaksikielisellä alueella, ruotsista voi olla paljon hyötyä: voi osallistua vaikkapa ruotsinkielisiin kulttuuriharrastuksiin.

Käyttäjän zzz333 kuva
kaija kelhu Vastaus kommenttiin #91

Nyt et hyvä ihminen ole ollenkaan tietoinen nykynuorten elämästä Suomessa. Ajat ovat niin paljon vuosikymmenten aikana muuttuneet. Tuo kertomasi päti ehkä ennen EU - aikaa?

Englanti oikeasti kattaa kaiken nuorisokulttuurin, musiikista, elokuvista ja tietotekniikkaan. Ja keskenään jo myös monet ystävät käyttävät englantia ihan harjoituksen vuoksi. Monilla on myös ympäri maailmaa facebookissa monia kavereita ja kieli on tietysti aina englanti.

Halveerat nyt. suomalaisia nuoria ihan liikaa tai sitten liikut eri alueilla kuin minä, sillä nuo "kertomasi" harrastukset ovat oluen kittaamisineen aika outoja? Minulla on neljä nuorta lähes päivittäin läheisesti seurattavanani ikäluokissa. 9 - 20 vuotta , ja lisäksi vielä heidän laaja ystäväpiirinsä, joten tiedän mistä puhun.

Kyllä, voimistelu- ja tanssitunneilla käydään muutama kerta viikossa ja joillakin on vielä musiikki- ja teatteritunnit koulutuntien päälle.... Tietokoneet ja älypuhelimet vievätkin sitten melkein kaiken muun vapaa- ajan läksyjen lisäksi. Ehkä ruotsinkielisillä alueilla harrastukset ovat erilaisia, mitä en kyllä välttämättä uskoisi? Englanti on todennäköisesti sielläkin se nuorison eniten käyttämä pääkieli, jos oikein osaan arvata:). Sama ilmiö on ollut jo kauan niin ruotsalaisilla, kuin muillakin pohjoismaalaisilla nuorilla.

Käyttäjän Esa-JussiSalminen kuva
Esa-Jussi Salminen Vastaus kommenttiin #92

Uskoo ken haluaa. Ei ainakaan kannata liikaa luottaa omiin kuvitelmiin tai kokemuksiin. Jotkut tilastothan kertovat, että kaikki nuoret eivät edes osaa kunnolla englantia.
Tuo englannin suitsutus on toki muotia, mutta perustuu suomalaiseen englannin ylistyskuplaan, joka estää näkemästä todellisuutta. Edelleen esim. Venäjällä harva nuori osaa kunnolla englantia. Joka vuosi Suomessa järjestetään runsaasti ulkomaisille suomen opiskelijoille suomen kesäkursseja. Suomi toimii kansainvälisenä kielenä. Joissain nuorten fennougristipiireissä yhteinen kansainvälinen kieli voi olla udmurtti jne. Suomea voi opiskella yli 100 yliopistossa noin 30 eri maassa.
http://www.cimo.fi/ohjelmat/suomen_kieli_ja_kulttu...

Itse olen yksi Suomen lähettämistä lehtoreista ja suomen status Venäjällä on aika korkea.

Tuskin missään muualla maailmassa on niin paljon sokeaa anglofiliaa kuin Suomessa.

Käyttäjän zzz333 kuva
kaija kelhu Vastaus kommenttiin #93

Siitä olen samaa mieltä kanssasi, ettei kannata luottaa tai vedota liikaa vain omiin kokemuksiin tai omiin tarpeisiinsa, kun pitäisi pohtia asioita laajasti koko Suomen parasta ajatellen.

Lueskelin jälleen arvostamaani kirjaa Jaakko Anhavalta, "Maailman kielet ja kielikunnat". Siinä kerrotaan ihan samaa, kuin mitä minun nähdäkseni suurin osa suomalaisista on myös samaa mieltä, eli juuri englannin osaamisen tärkeydestä yhtenä tärkeimmistä maailman kielistä.

Englanti on ollut koko 1900-luvun ajan liike-elämässä toimivien ihmisten eniten käyttämä kieli. Englannin kielellä osoitetaan urbaanisuutta, ajanmukaisuutta ja kansainvälisyyttä. Tämä pätee kaikkeen muuhunkin, kun tiede, tekniikka, viihde, urheilu ja tuo aikaisemminkin mainittu nuorisokulttuuri käyttää valtaosin vain englantia. Siksi myöskin esimerkiksi Ruotsissa on pakkoenglanti, joka on varsin fiksua, koska se maailmankielenä on jo kaikkialla saavuttanut itseään vahvistavan aseman. Sillä pärjää kaikkialla paremmin kuin muilla kielillä. Se on fakta.

Meillä on venäläisiä ystäviä, jotka vanhemmassa ikäluokassa ovat aikoinaan lukeneet yliopistossa vain saksaa, mutta heidän jälkikasvunsa taas opiskelee englantia ja osa heistä on jo siirtynyt englantilaisiin yliopistoihin juuri liike-elämässä tarvittavan tarpeellisen ammattikielen takia.

Itse näen pienien kielien olevan rikkaus niille, joiden oma äidinkieli se on ja siksi myöskin säilyttämisen arvoista. Kielten häviäminen ei näytä osoittavan suuriakaan merkkejä alaspäin... 1900-luvun alussa maailmassa puhuttavia kieliä oli arvion mukaan tuhat, mutta nykyään tavallisin arvio on 5000-6000; jotkut esittävät vieläkin suurempia lukuja.

Minusta pienten ja harvinaisten kielien puhujilla pitäisi olla hallussaan ainakin yksi maailmassa eniten puhuttu kieli, jos he ylipäätään haluavat liikkua maailmalla ja tutustua toisiin kulttuureihin. Unescon Index translationum- tietokantaan on tilastoitu kärkikieliä tärkeysjärjestyksessä ja ensimmäisenä siellä koreilee tietysti englanti, ranska ja saksa. Englannilla ja ranskalla on erityinen kaikupohja vielä "vapauden kielenä", koska ensimmäiset ihmisoikeuksien julistukset annettiin näillä kielillä 1776 ja 1789.

Näin se vaan on jos tältä näyttää, mutta sinä voit pitää tietysti muita kieliä tärkeämpinä jo ammattisikin puolesta. Olemme nyt eri linjoilla tarpeellisten kielien valikoimasta, mutta erilaisuus ja eri tavoitteet ovat myöskin aina rikastuttaneet maailmaa:)

Toimituksen poiminnat

Tämän blogin suosituimmat kirjoitukset