*

Esa-Jussi Salminen

Venäjällä rakastetaan suomea

  • Tatjana Jumina opettaa suomea iževskiläisessä koulussa nro 56.
    Tatjana Jumina opettaa suomea iževskiläisessä koulussa nro 56.
  • Veronika Kotšergina on laatinut useita suomen oppikirjoja venäjänkielisille.
    Veronika Kotšergina on laatinut useita suomen oppikirjoja venäjänkielisille.
  • pää, olkapää
    pää, olkapää
  • Знатоки Финляндии -kilpailu iževskiläisessä koulussa nro 56.
    Знатоки Финляндии -kilpailu iževskiläisessä koulussa nro 56.


Tammikuun lopussa järjestimme Udmurtian valtionyliopistossa, yleisen ja suomalais-ugrilaisen kielitieteen laitoksessa suomen kielen aluekokouksen. Tämä on yksi ulkomaanlehtoreiden työtä ja verkostoitumista tukeva asia. Aluekokouksia tukee suomalainen työnantaja OPH (aikaisemmin ihan CIMOna). Tällä hetkellä Suomesta lähetetty lehtori on Venäjällä vain kolmessa paikassa: Iževskissä, Arkangelissa ja Petroskoissa, ei siis enää edes Moskovassa eikä Pietarissakaan. 
(http://www.cimo.fi/ohjelmat/suomen_kieli_ja_kulttuuri/ulkomaiset_yliopis...)
Parhaina aikoina lähetettyjä opettajia on ollut paljon enemmän. Miksi juuri mainituissa paikoissa on edelleen lähetetty lehtori ja muissa ei, johtuu erilaisista syistä, joskus ihan paikallisbyrokraattisista syistä. Nyt juuri on haussa uusi lehtori Petroskoihin ensi lukuvuodesta alkaen: http://www.oph.fi/opetushallitus/avoimet_tyopaikat/103/0/suomen_kielen_j...

Järjestelyistä päävastuussa oli laitoksemme johtaja Mira Samarova. Paikalle pääsivät Hanty-Mansijskin Jugran valtionyliopiston ja pietarilaisen Herzenin pedagogisen yliopiston edustajat: Syktyvkarista ja Joškar-Olasta ilmoitetut suomen kielen edustajat joutuivat viime hetkillä perumaan tulonsa. Näinkin aluekokouksesta tuli hyvin mielenkiintoinen myös tällaisen vanhan konkarin kannalta.

Pietari

Aluekokouksessa puhuttiin kunkin osallistujan työpaikan tilanteesta, mikä on suomen kielen asema kussakin paikassa.  Pietarissa suomen kieli voi hyvin ja sen suosio kasvaa. Joitakin vuosia sitten vain muutamassa koulussa oli suomen kielen opetusta, mutta nyt sitä on peräti 12 koulussa! Tässä nähtiin tärkeänä tekijänä suomen kielen onnistunut mainostaminen: kouluissa on kierretty kertomassa mielenkiintoisia juttuja suomalaisesta kulttuurista, Suomi ei ole vain pietarilaisten ostosalue. Näin kiinnostuksen siemenen imenyt kokonainen koululuokka on saattanut valita suomen myöhemmin. Pietarissa on myös suomen kielen yhdistys, joka kokoaa kaikki suomen opetusta antavat tahot ja järjestää yhteistä toimintaa. Myös tämä yhdistys on tärkeä tekijä suomen aseman kehittämisessä.  Pietarista paikalla ollut Veronika Kotšergina esitteli mainitun yhdistyksen toimintaa sen puheenjohtajan ominaisuudessa. Hän on myös laatinut lukuisia suomen kielen oppikirjoja, mm. sarjaa Hauskasti suomea koulujen tarpeisiin. Anna Lalym kertoi kokemuksista erikoisalojen kielen ja sanaston opettamisesta kokeneille suomen opiskelijoille.


Hanty-Mansijsk

Jugran valtionyliopiston suomen opettaja marilainen Marianna Anduganova esitteli suomen asemaa Siperiassa.
(https://www.ugrasu.ru/education/institutions/humanitarian-institute/depa...)
Hanty-Mansijskissa suomi on enää vapaaehtoinen oppiaine, joka kilpailee valinnoissa ranskan kanssa. Suomen kielen status on siis alentunut takavuosista, jolloin suomi oli pakollinen suomalais-ugrilaiseen kontekstiin sidottu oppiaine. Mutta toisaalta nyt suomea opiskelevat kieliaineisiin erikoistuvat motivoituneet opiskelijat, jotka tähtäävät usein johonkin käytännölliseen ammattiin vaikkapa firmojen palveluksessa. Esim. ampumahiihdon kansainvälisiä kisoja järjestetään paikkakunnalla.

 

Iževsk

Iževskissä suomea opetetaan yliopistolla ja enää vain yhdessä koulussa, koulussa nro 56. Suomen tilanne on nyt melko vakaa. Joka toinen vuosi alkaa Udmurtian valtionyliopistossa yleisen ja suomalais-ugrilaisen kielitieteen laitoksella ryhmä, joka opiskelee linjalla Udmurtin ja kirjallisuus, suomen kieli  ja joka toinen vuosi ryhmä linjalla Udmurtin ja kirjallisuus, unkarin kieli. Opetusohjelma on nelivuotinen. Nyt suomen ryhmä on neljännellä ja toisella vuosikurssilla, unkarin ryhmä kolmannella ja ensimmäisellä. Yhteensä näitä suomen opiskelijoita on parisenkymmentä. Lisäksi on maisteriopiskelijoita, joilla on suomea ohjelmassaan. Jo aikaisemmin Pietarin ja Udmurtian yliopistojen välillä on viritelty yhteistyötä maisteriohjelmien alalla. Yhteistyön puitteissa opiskelijatkin Iževskistä tulevat käymään harjoittelussa Pietarissa ja Pietarista opiskelijat tulevat osallistumaan kesäleireille kylissä.


Kokous

Kokouksessa kuultiin kultakin osallistujalta eräitä esimerkkejä hyviksi koetuista käytännöistä: runouden ja sen kääntämisen asemasta, videon tekemisestä CIMOn järjestämään kilpailuun, suomen erikoisalojen kielen ja sanaston opettamisesta hyvin edistyneille oppijoille. Historiallista perspektiiviä metodologian alalta, opettamisesta ja oppikirjojen laatimisesta, toi prof. Kelmakovin omakohtainen kertomus udmurtin kielen opettamisen aloittamisesta Suomessa. 

Koulussa nro 56 seurattiin näytetunti, keskusteltiin suomen kielen asemasta koulussa ja osalllistuttiin yliopistomme neljännen vuoden vuosikurssin suomen opiskelijoiden järjestämään tietokilpailuun, joka oli tarkoitettu lähinnä koulun suomen opiskelijoille. Koulussa suomea opettaa Tatjana Jumina, joka itse opiskeli suomea 90-luvulla Udmurtian valtionyliopistossa ensimmäisen Suomesta lähetetyn suomen opettajan (kieliassistentin) Sara Hännikäisen tunneilla.
Koulu nro 56 sopi yhteistyöstä pietarilaisten koulujen kanssa. He saattavat esim. osallistua jatkossa pietarilaisten kollegojen kanssa perinteisille matkoille Suomeen.

Aluekokous ei siis ollut ainoastaan kollegoiden keskinäinen tapaaminen, vaan mukaan saatiin myös opiskelijat, koulu ja muuta henkilökuntaa.
Yhteistyötä on jatkettava. Seuraavaksi halutaan kokoustamaan ja viemään suomen kielen ilosanomaa Siperiaan. 

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

11Suosittele

11 käyttäjää suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelijat

NäytäPiilota kommentit (7 kommenttia)

Juuso Hämäläinen

Mielenkiintoista lukea suomen edelleen elävän kielenä valtavan Venäjän sisällä muuallakin kuin aivan rajan pinnassa. Paljonko mahtaa olla suomea taitavia Venäjällä?

Käyttäjän Esa-JussiSalminen kuva
Esa-Jussi Salminen

Paljonko on suomea taitavia? Tämä olisikin varsin kiintoisa kysymys. Izhevskissäkin useat sadat ovat jo opiskelleet suomea, eri asia on tietysti kuinka hyvin hallitsevat kielen.

Käyttäjän Pekka Toivonen kuva
Pekka Toivonen

Tietysti suomea " rakastetaan", jotta Suomeen soluttautuminen vakoilutehtäviin helpottuisi.

Käyttäjän viljoh9 kuva
Viljo Heinonen

Tota kai epäluulo kaikkeen venäjän tapahtuvaan piti nostaa esille. Russofobialla on pitkät perinteet.

Käyttäjän Pekka Toivonen kuva
Pekka Toivonen

Russofobialla on syystäkin pitkät perinteet.

Käyttäjän suburbian kuva
Sini Lappalainen Vastaus kommenttiin #5

Varautuneisuudessa ja varuillaanolossa Venäjää kohtaan kannattaa keskittyä oikeisiin asioihin eikä suomen kielen opetuksen leimaamiseen. Tässä oikea asia. http://www.hs.fi/ulkomaat/art-2000005079584.html

Käyttäjän JaakkoWilenius kuva
Jaakko Wilenius

Kiitos mielenkiintoisesta kirjoituksesta - avaa vähän uutta näkökulmaa. Hienoa nähdä, että suomenkieltä Venäjällä vielä opiskellaan ja kulttuuristamme kerrotaan. Arvokasta työtä teette siellä.

Toimituksen poiminnat

Tämän blogin suosituimmat kirjoitukset