Esa-Jussi Salminen Kovin vihreä

Vaihtoehtomediat, natsit, populistit, uuskarismaattisuus - mikä yhdistää? Osa II

 

6. HYPETYS. Tai jytkytys. Tämä on tietysti näissä liikkeissä enemmän kuin tarpeen: sen alle hukkuu asiallisten asioiden puute, valheet ja ylipäänsä kaikki halu ja aika ajatella kriittisesti. Hypetys tai jytkytys liittyy erityisesti siihen vahvaan johtajaan: hänen on oltava lahjakas ja äänekkäästi karjuva jytkyttäjä pitääkseen liikkeen kasassa ja viedäkseen sitä eteenpäin, kuten 1930-luvun Saksassa.  

 

7. OLKINUKKEVIHOLLISET KOKO AATTEEN TOIMINNAN YTIMENÄ. Kun sitä oikeaa asiaa, päivänvaloa kestävää, ei juuri ole, koko liikkeen kantavaksi voimaksi muodostuu vihollisten etsintä. Aate sinänsä ei kanna. Kaikkein räikeimmillään ja avoimimmillaan tämä oli tietysti taas natseilla, mutta muillakin sen sukulaisliikkeillä selvä. Viholliseksi muodostuu kaikki liikkeen ulkopuolinen eli normaali yhteiskunta. Tämän lisäksi niitä pitää keksiä lisää vielä konkreettisemmin:


- Uusnatsit ja rasistit ovat keksineet vihollisekseen mielikuvitushahmon SUVAKKI. Sen lisäksi he ovat propagoineet voimakkaasti ajatusta TOISESTA ÄÄRIPÄÄSTÄ, joka myös on silkkaa retoriikkaa, johon ansaan valitettavasti aika monet ovat langenneet. Hienosti kuitenkin mm. vihreiden kansanedustajat olivat heti herkästi ajan hermolla, kun televisio-ohjelmatkin menivät tähän kahden ääripään eksytykseen mukaan.


- Populistipuolue persuille vihollisia ovat kaikki ns. vanhat puolueet. Tästä kirjoitinkin aikaisemmin.


- Vaihtoehtomedioille vihollinen numero yksi on tietysti muut mediat eli kaikki NORMAALIT MEDIAT.


- Uuskarismaattisissa liikkeissä viholliset ovat DEMONIT. Joissakin seurakunnissa ajetaan kuulemma jatkuvasti demoneja ulos kokoushuoneesta, ihmisistä ja paikoista kuin paikoista. Kun ihmetellään, mitä kummalliset manifestaatiot, kouristukset ja tärinät näissä kokouksissa ovat, voi saada vastaukseksi, että kyse demonien poislähdöstä. Tietenkään kysyjä ei tarkoita tätä, vaan esimerkiksi sitä, kun seurakunnan vetäjä mielipuolisesti päätään ravistellen profetoi. Minkälainen on seurakunta, jonka johtajan päästä yrittää demoni pyristellä pois? Täytytäänkö uuskarismaattisissa seurakunnissa demoneilla vai päästäänkö siellä niistä eroon vai kenties sekä että? Todellisuudessahan kristinuskon ydinsanoma on se, että paholainen joukkoineen on voitettu vihollinen, johon ei kuulu kiinnittää huomiota. Muistamme oppi-isä(mme?) Lutherin kerran yöllä valtavasti säikähtäen heränneen siihen, että joku istui hänen sänkynsä laidalla. Kun hän huomasi, että se oli paholainen, hän helpottuneena huokasi "sinäkö se vain oletkin", käänsi kylkeä ja nukahti uudelleen.

 

8. KAKSOISSTANDARDIT. Kaksoisstandardeilla viittaan yleiseen suhtautumiseen em. ilmiöihin. Niitä kohdellaan varsin usein silkkihansikkain. Niille on sallittua valheet, virheet, huono käytös yms., mikä muille ei ole. Kun jossain valhemediassa esim. 90 prosenttia on virheellistä roskaa tai ainakin epäasiallista journalismia ja sitten löytyy siihen 10 prosentin hyvään journalismiin lukeutuva oivaltava juttu, niin voi hellanlettas sitä päänsilittelyn ja ylistyksen määrää: katsokaa nyt, miten hyvä media. Sen sijaan jos normaalissa mediassa 90 prosenttia on asiallista ja siinä 10 prosentissa on joitain virheitä tai asiattomuuksia, niin huomio kiinnittyy vain tähän 10 prosenttiin ja sen perusteella media haukutaan maan rakoon. MV-provoblogin kirjoittaja voi tunkea juttunsa täyteen virheitä ja valheita, mutta saa suitsutusta tärkeän asian esille nostamisesta. Sen sijaan jos tunnettu kansainvälinen asiantuntija erehtyy blogissaan yhdessä vuosiluvussa ja vähän tuo esiin omaa subjektista näkökulmaa, niin sitä irvailun ja moittimisen määrää ei usko kukaan, ellei näe.


Uuskarismaattisia ilmiöitä kyllä edelleen käsitellään kristittyjen taholta varsin suoraankin, mutta suorempaankin voisi. Tässä sekoitetaan ilmiöt ja henkilöt. Vedotaan Raamatun kehoitukseen olemaan tuomitsematta, jotta teitä ei tuomittaisi. Tässä puhutaan kuitenkin ihmisten tuomitsemisesta, ei ilmiöiden. Tämä on hyvä ohje kaikille. Niinpä en tässäkään blogissani keskity henkilöihin. Toisin tekee MV-provoblogi, joka tehtailee henkilöön keskittyviä herjakirjoituksia kuvineen... ja tällaisen "median" puolustajia löytyy tässä maailmassa...
Samasta on kyse esimerkiksi silloin, kun vanhemmat tai opettajat kiinnittävät kaiken huomionsa tuhmiin ja häiriköiviin lapsiin muiden lasten kustannuksella. 
Itselläni sitä vastoin on tässä blogissa käsiteltyjä yhteiskunnan mädännäisilmiöitä kohtaan nollatoleranssi, ehdoton suvaitsevattomuus.  Täystyrmäys heti alkuun on ainoa oikea lähestymistapa ja keskustelun aloitus. 

 

9. UHRIUTUMINEN.  Kun ei osata käydä keskustelua asioista, valitetaan kuinka ikävää on, kun saa moitteita. Esim. kirjassa Nokian totuus kierretään kritiikkiä juuri tällä tavalla, että kuinka ikävä saada piispalta palautetta. Muuten pääasiassa hienosti tehtäviensä tasalla ollut piispa on antanutkin Nokian kokouksista oivaltavaa palautetta verraten niitä kolmannen valtakunnan joukkokokouksiin.  Toinen tapa väistää kritiikki em. liikkeissä on huumori. Minun ei tarvinne kertoa esimerkkejä. 

 

10. PIRSTOUTUMINEN JA HÄVIÄMINEN. Tietysti tällaisissa liikkeissä on sisään kylvetty eripuran ja luhistumisen siemen. On aika karseaa kuinka uuskarismaattiset liikkeet kiljuvat kristittyjen yhteyttä ja tuovat itse siihen hajaannusta ja sekasortoa yhä uusilla ja uusilla seurakunnilla, jotka sitten hajoavat edelleen uusiksi tytärseurakunniksi: Nokian herätys, City-seurakunnat, Missiomaailma ry, Uskon sana ... 
Persujen jatkajiksi on ilmaantunut valtava joukko uuspuolueita, joita nyt en suoralta kädeltä muista edes kaikkia. Uusnatsismin kannattajatkin ovat keskenään eripuraisia ja jakautuneet suuriin määriin pikkujärjestöjä ja kerhoja. Sisäsyntyinen riitely vaivaa tietysti vaihtoehtomediaa, mitä muuta voisi olettaakaan blogilta, joka elää negatiivisesta kuohuttelusta. Esim. MV-provoblogin uhreiksi joutuvat sen entiset avustajat ja kirjoittajatkin, kun vain sukset menevät, ennemmin tai myöhemmin väistämättä, ristiin johdon kanssa. Yhteistyöstä ei tule mitään edes ns. omien kanssa.

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

1Suosittele

Yksi käyttäjä suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelija

NäytäPiilota kommentit (4 kommenttia)

Käyttäjän harripihl kuva
Harri Pihl

Nämähän (molemmat kirjoitukset) ovat valtaosin hyvää analyysia ns. vaihtoehtomediasta, mukauutissivustoista jne.

Mutta oleellinen kysymys jää kysymättä: Miksi se tehoaa?

Itse olen tätä monesti pohtinut kun näen tuttujen linkittävän näitä sivuja ja joittenkin jopa aktiivisesti osallistuvat niiden toimintaan. Oma johtopäätökseni on varsin yksinkertainen: Ihmiset uskovat sen minkä he haluavat uskoa, toisin sanoen ns, vaihtoehtomedia pyrkii tarjomaan jotain sellaista minkä joku tahtoo uskoa.

Kuvaavaa on, että tätä ei juuri kukaan kommentoi; hyvä analyysi vaihtoehtomedioista ei herätä kiinnostusta koska se vaihtoehtomedian seuraajalle epämieluisaa luettavaa. Vertailun vuoksi voi katsoa vaikkapa noita olkinukkeavauksia joihin tulee satoja kommentteja.

Käyttäjän vilenin kuva
Aimo Remes

Mitä ratkaisevaa ero näet ja kummanhyväksi,Saksan kansallissosialistisellä tyyövänpuolueella, vai kommunistien proletariaatin diktatuurilla ?

Käyttäjän Esa-JussiSalminen kuva
Esa-Jussi Salminen

En paljoakaan eroa näe Saksan kansallissosialistisellä tyyövänpuolueella ja kommunistien proletariaatin diktatuurilla, ainakaan siinä, mitä ne olivat 1930-luvulla, Saksassa sodan loppuun ja NL:ssa vuoteen 1953.

Käyttäjän vilenin kuva
Aimo Remes

Kiitos kommentistasi, suosittelen sinulle JohannesGreberg kirjaa Yhteydessä henkimaailman kanssa.

Toimituksen poiminnat

Tämän blogin suosituimmat kirjoitukset