Esa-Jussi Salminen

Sukukansojen kissa nostettava pöydälle

 

Venäjän suomalais-ugrilaiset kielet kouluopetuksen kieliksi!


Edellisessä kirjoituksessani puhuin tämän alueen suomalais-ugrilaisista kielistä, joiden asema on suhteellisen hyvä, vielä. Mitä olisi tehtävä, kun niiden asema huononee kuitenkin jatkuvasti nimenomaan puhujien määrällä mitattuna? Miten estää niiden joutuminen joskus tulevaisuudessa erittäin uhanalaisiksi? Kielenpuhujien määrä vähenee huimaa vauhtia siitä huolimatta, että on vallalla monia myönteisiäkin ilmiöitä. 


Tai asettakaamme kysymys toisinpäin: miksi vielä NL:n aikana lukumäärät kasvoivat, vieläpä vuoden 1989 väestönlaskentaan asti? Yksi syy on epäilemättä se, että sukukansat saivat ennen muinoin omalla kielellään peruskoulutuksen. Kun 30-luvulla tuhottiin älymystö, kansa sai vielä nauttia pitkään omakielisestä opetuksesta. Se lopetettiin Hruštšovin aikana. Nytkin siis on vielä hengissä kokonaisia sukupolvia, jotka ovat käyneet peruskoulunsa omalla kielellään. Sanotaan, että vain liikuntatunnilla komenneltiin venäjäksi.


Nyt suomalais-ugrilaiset kielet ovat oppiaineen asemassa, jos siinäkään: äidinkielen ja oman kirjallisuuden tunnit ovat suomalais-ugrilaisissa kylissä omalla kielellä, kaikki muu venäjäksi. Nyt en tarkastele tilastoja, vaan yleisiä suuntauksia ja parhaiten tuntemani udmurtin esimerkin avulla.


Moni udmurttilapsi ei saa edes tätä opetusta. Kaikki riippuu syntymäpaikasta ja koulusta. Udmurtin aseman kehitys kouluissa kokonaisuudessaan näyttää huolestuttavalta. Uutena ilmiönä monessa koulussa halutaan siirtyä äidinkielen opetuksesta udmurtin opettamiseen vieraana kielenä! Silloin nimittäin opetusohjelma olisi paljon helpompi. Monien mielestä lapset oppivat koulussa paremmin vierasta kieltä englantia kuin vierasta kieltä nimeltä udmurtti. Liittynee myös asenteisiin.


Monet arvovaltaiset asiantuntijatkin ovat vakuuttuneet, että vähemmistökielen opettaminen vain oppiaineena ei suinkaan paranna kielen asemaa, vaan päinvastoin huonontaa sitä. Tämä voi tuntua yllättävältä, mutta näinhän se on: kuka haluaa käyttää oppiaineeksi alennettua kieltä tuntien ulkopuolella? Yrittäisitkö itse puhua suomenkielisen koulun välitunnilla ruotsia kavereittesi kanssa? Asia on tietysti hieman eri silloin, kun kieli ei ole vain koulun oppiaineen varassa, vaan sitä käytetään myös kotona. Kenties silloin oppiaineen asemassa kielen esillä olo koulussa on parempi kuin ei ollenkaan.


Mutta se ei ole tarpeeksi. Moni lapsi, joka on varhaislapsuudessaan puhunut udmurttia, on lopettanut sen puhumisen kouluikäisenä. Syyllinen on tietysti koulu eli syrjivä politiikka.


Luonnollisestikaan minä en ole ainoa enkä ensimmäinen enkä viimeinenkään ihminen, jonka mielestä kouluopetuksen kieli on sukukansojemme kohtalonkysymys. Intuitiivisesti aivan muiden kielitieteen alojen edustajat ja muutkin kiinnostuneet kansalaiset ovat esittäneet usein sukukansojen edustajille juuri olennaisen kysymyksen: opetetaan siis komiA, mutta opetaanko komiKSI. Tämä A ><KSI on tällä hetkellä yhä kuumempi peruna, jota kierretään kaikin kuviteltavissa olevin tavoin.


Venäjän suomalais-ugrilaisten keskisuurten kielten (udmurtti, ersä, mokša, mari ja komi) saattaminen kouluopetuksen kieliksi uudelleen on itseasiassa suuri Euroopan unionin ja Venäjän yhteinen projekti, joka on ollut käynnissä kohta vuosikymmenen ja josta jostain syystä on oltu kovin hiljaa huolimatta sen merkittävyydestä ja yleisestä kiinnostavuudesta.


Silloinen Euroopan parlamentin unkarilainen jäsen István Szent-Iványi oli asiassa aloiteellinen. Asiasta löytyy uutisia vuosilta 2007 ja 2008. Vuonna 2007 mainitaan ohjelman tavoitteista ENSIMMÄISENÄ OPETUS ja siihen projektiin lupaillaan 5 miljoonaa euroa: "A program, amely kísérleti jelleggel indulna 2008-tól, az oroszországi finnugor kisebbségek anyanyelvi oktatási, kulturális és médiával kapcsolatos tevékenységét támogatná. SZENT-IVÁNYI István javaslata szerint a kezdeményezés 2008-ban 5 millió euró forrással gazdálkodna, amely a tapasztalatok és igények fényében tovább bővíthető."


http://szdsz.blog.hu/2007/07/19/unios_tamogatas_az_oroszorszagi_finnugor

 

Ohjelma alkoi omakielisessä kouluopetuksessa tarvittavan sanaston kartoituksella.

Miksi sitten mainitut sukukielet eivät vieläkään ole opetuskieliä?


Mitä on tapahtunut ja mitä ei ole tapahtunut ja miksi, siitä kirjoitan toiste. Suomessa saa jo saamelaiskielilläkin jossain määrin kouluopetusta, eli puhujamääriltään udmurttia, maria, komia ja mordvalaiskieliä huomattavasti pienemmillä kielillä. Mielenkiintoisesti vähemmistöpolitiikka Suomessa menee ylöspäin, Venäjällä alas tai ties minne. Näissä yhteyksissä usein kuultu neuvo, katsoa miten Suomessa suhtaudumme omiin suomalais-ugrilaisiin vähemmistöihimme, onkin todella hyödyllinen ja näkökulmaa avartava nykypäivänä.

 

Lisäksihän meillä Suomessa on muitakin kaksikielisiä kouluja: suomalais-venäläinen, suomalais-saksalainen ja suomalais-ranskalainen. Onpa muuten perinteisesti Pietarissa ja Moskovassa 100 % suomalainen koulu sinne joutuneiden suomalaisten lapsille. Ja udmurtinkielinen koulutus täällä udmurttien omassa maassa Udmurtiassa on kuulemma utopiaa?!?

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

9Suosittele

9 käyttäjää suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelijat

NäytäPiilota kommentit (7 kommenttia)

Käyttäjän jperttula kuva
Juhani Perttu

Mielestäni se on vain hyvä asia, että lapset omaksuvat valtaväestön kielen. Omasta vähemmistökielestä on vain haittaa ja turhaa vaivaa.

Käyttäjän Esa-JussiSalminen kuva
Esa-Jussi Salminen

Tuo on väärä oletus. Miksi sitten käytät suomea? Kirjoittaisit englantia?

Käyttäjän Esa-JussiSalminen kuva
Esa-Jussi Salminen

Totta kai lapset omaksuvat venäjänkin. Jopa suomalaiset omaksuvat joskus englannin, vaikka raukat saavat koulutusta vain suomeksi ja kieliympäristö on suomenkielinen. Omaksuvatpa niinkin hyvin, että pystyvät tuosta vain koulun jälkeen tekemään huipputiedettä alalla kuin alalla englanniksi.

Käyttäjän jperttula kuva
Juhani Perttu

Ihmisen päähän mahtuu vain rajallinen määrä asioita. Jotkut haluavat oppia monia kieliä, joillekin riittäisi vain yksi kieli, mutta joutuvat pakosta opettelemaan monia. Ylimääräinen kieli on aina jostain muusta pois. Itse olisin tyytyväinen, jos Suomen kieli vaihtuisi englanniksi, niin tulevien sukupolvien riesana ei olisi enää marginaalinen suomenkieli.

Käyttäjän Esa-JussiSalminen kuva
Esa-Jussi Salminen Vastaus kommenttiin #4

Ei pidä paikkaansa. Mitä enemmän päähän saa asioita menemään, sitä enemmän sinne mahtuu lisää.
Mitä parempi ja monipuolisempi kielitaito, sitä parempi ihmiselle. Kannattaa tutustua tutkimuksiin kaksi- ja monikielisistä ihmisistä.

Käyttäjän jgagarin56 kuva
Juha Kuikka

Kuinka eri mieltä olenkaan J. Pertun kanssa.

Kielet ovat arvo sinänsä. Iso Britanniassa pyrittiin vielä 60-luvulla tuhoamaan Walesin oma kieli, mutta se on kokenut suuren renesanssin eikä sitä pidetä enää edes uhanalaisena.

Suomen kieli on yksi maailman pienimmistä kielistä. Seitsemästä miljardista ihmisestä vain kuusi miljoonaa puhuu suomea äidinkielenään, eli alle promille.

En haluaisi, että rikas suomen kieli painettaisiin unholaan pölyttyneisiin historian arkistoihin.

Tämän asian suhteen pitää priorisoida säilyminen myös taloudellisten näkökohtien edellä. Ei maailman pidä muuttua tylsäksi Amerikaksi, jossa voi lentää viisi tuntia suihkukoneella ja laskeutua samojen McDonaldsien ja ameerikan kielen pariin kuin mistä oli lähtenytkin. Luulisi jokaisen eurooppalaisen arvostavan omia kieliään ja kulttuureitaan.

Käyttäjän Esa-JussiSalminen kuva
Esa-Jussi Salminen

Mm. tässä kirjoituksessa kuvataan osuvasti sitä, miten paljon helpompi Suomessa on aloittaa kielipesätoiminta ja omakielinen kouluopetus kuin Venäjällä:

http://www.suomenpen.fi/?page_id=4432

Toimituksen poiminnat

Tämän blogin suosituimmat kirjoitukset