Esa-Jussi Salminen

Duuman puhemies lupasi ratkaista udmurttien kirjallisuuden rahoitusongelmat


Kansainvälisen äidinkielen päivän aikaan sopii kiinnittää huomiota myös kirjallisuuden asemaan äidinkielen kehityksessä.


Udmurttilainen kirjallisuus nousi puheenaiheeksi peräti federaatiotasolla Moskovassa.  Siihen kiinnitti huomiota itse duuman puhemies. Kahden lyhyen artikkelin pohjalta aiheesta ei saa juuri minkäänlaista kuvaa, paitsi että aiheesta on puhuttu.
http://www.udm-info.ru/news/politics/20-02-2016/inaryshkinarz.html
http://susanin.udm.ru/news/2016/02/21/452658?_utl_t=fb


Molempien artikkelien otsikko herätti useimmilla lukijoilla karvat pystyyn: "Duuman puhemies piti ongelmana udmurttilaisten kirjailijoiden rahoittamista ulkomailta" ja "Udmurttirunoilija valitti, että kirjailijat saavat rahoitusta ulkomailta".


Ensimmäisen uutisen mukaan asian nosti esiin Udmurtian PEN-klubin varapuheenjohtaja ja Invožon toimittaja Aleksej Arzamazov, joka piti huolestuttavana tilannetta, että udmurttilaisten runoilijoiden esikoisteosten pääasiallinen rahoituslähde on ulkomainen, joko virolainen tai suomalainen taho. Hän on uutisen mukaan sanonut (suora käännös), että ulkomaisen rahoituksen vuoksi useat udmurttilaiset kirjailijat "omissa luovissa käytännöissään assosioivat itsensä ei niinkään Moskovaan, federaation keskukseen,  mahdollisuuksien paikkana, vaan suuremmassa määrin eurooppalaisiin maihin, eurooppalaisiin kulttuurisäätiöihin kanssa". Tällainen tyypillinen venäjän kielen virallisen kielenkäytön lause ei sinänsä merkitse mitään. Jos saa rahaa ulkomailta, niin silloin sitä odottaakin saavansa ulkomailta, voisiko sitä paremmin sanoa. Lisäksi Arzamazov ehdotti, että pitäisi perustaa jokin instituutio, joka rahoittaisi nuorten suomalais-ugrilaisten runoilijoiden julkaisuja.


Artikkelien aiheuttaman kohun vuoksi Arzamazov täsmensi myöhemmin, että omasta puolestaan hän oli puhunut vain kotimaisten rahoituslähteiden löytämisestä kirjojen julkaisemiseksi udmurtin kielellä, eikä ollut halunnut mitenkään demonisoida länttä. 


Ilmeisesti käsitykseen siitä, että ulkomainen rahoituslähde on tässä ensisijainen ongelma, johti duuman puhemiehen outo kärjistys asiasta, hän kun vihjailee, että virolaisten rahoittajien varat eivät olisikaan virolaisia, vaan jostain kolmannelta taholta. Toisaalta hän sanoi, että ongelmaan on löydettävä ratkaisu.


Mutta mikä on ongelma ja mikä on ratkaisu?


Ongelmat:


1. Suurin ongelma on tietysti rahoituksen puute paikanpäällä. Hyvin usein kirjailijat joutuvat itse kustantamaan julkaisunsa, mikä on varsin vaikeaa, jos saa parin sadan euron palkkaa tai vieläkin vaatimattomampaa.  En tiedä tarkasti tilastoja kuinka suuri osa sukukansojemme kirjailijoiden omakielisistä julkaisuista rahoitetaan Virosta ja Suomesta, mutta osuus on merkittävä.


2. Ihmiset eivät erityisemmin osta kirjoja eivätkä omakielisiä lehtiä, mikä kielii toisaalta omakielisen kirjallisuuden arvostuksen puutteesta, huonosta saatavuudesta ja markkinoinnista ja sen muuttumisesta sähköiseen muotoon, toisaalta varmaan taloudellisesta kriisistä. Kun ulkomaiset tahot tekevät tukiostoja, tilaavat ja maksavat omakielisen lehden esim. koululle, voi käydä niin, että tukioston loputtua lehdestä ei enää viitsittäisi itse maksaa.


Sen sijaan se, että rahoitus tulee ulkomailta, tuskin on sinänsä ongelma, paitsi tietysti melkoinen häpeä Venäjälle. Rahaa riittää Iževskissä rikkailla loistoautoihin ja firmoilla lähes jokapäiväisiin ilotulituksiin, mutta udmurttilaiseen kirjallisuuteen ei tee mieli panostaa kopeekkaakaan.


Mutta mikä siinä oikein närästää puhemiestä? Vaikuttaako rahoittaja kirjallisuuteen? Aika absurdi ajatus. Suomalaisten ja virolaisten tahojen päämääränä on yksinkertaisesti tukea laadukasta omakielistä kirjallisuutta. Sen sisältöjä ei muuten juuri huomioida. Onko siis todella niin, että puhemiestä ärsyttää ylipäänsä se, että kirjallisuutta kehdataan julkaista udmurtiksi? Jää vain arvailujen varaan, mitä hän siis tarkoittaa ongelman ratkaisulla: udmurttilaisen kirjallisuuden tappamista vaiko venäjäläisen rahoituksen lisäämistä?

 

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

4Suosittele

4 käyttäjää suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelijat

NäytäPiilota kommentit (2 kommenttia)

Käyttäjän Esa-JussiSalminen kuva
Esa-Jussi Salminen

Palasin juuri Udmurtija -painotalosta. Johtajan mukaan viime vuonna siellä painettiin 27 udmurtinkielistä kirjaa. Voisi tietysti verrata Suomeen, tai sittenkin vain muihin idän sukukansoihin?

Käyttäjän Esa-JussiSalminen kuva
Esa-Jussi Salminen

Tässä kiinnostuneille vielä Udmurtian PEN-klubin edustajan, runoilija Aleksej Arzamazovin omin sanoin, miten oikein tapaaminen duuman puhemiehen Naryshkinin kanssa sujui:

http://www.myudm.ru/egit-udmurt-gozhyaskisyosly-yu...

Toimituksen poiminnat

Tämän blogin suosituimmat kirjoitukset