Esa-Jussi Salminen Kovin vihreä

Olin Naši-leirillä vakoojana

Sain vuonna 2007 jossakin Venäjällä kutsun Seligeriin nuorisoleirille. Kutsu ei ollut henkilökohtainen, vaan leirille haluttiin opiskelijoita ulkomailta, myös Suomesta. Muutamat ihmiset ymmärsivät paperista, että kyse on Naši-nuorten leiristä. Tämä ei suinkaan vähentänyt tavanomaisen kielentutkijan uteliaisuuden rajat ylittävää kiinnostustani nähdä, minkälaista menoa leirillä olisi. Puhe vakoilemisesta on sikäli liioittelua, että minulla ei ollut minkäänlaista taustajärjestöä, jonka asialla olisin ollut. Solahdin vaivattomasti suomalaisen kiintiöopiskelijan rooliin, vaikka vähän taustojani tietävä olisi heti ymmärtänyt, että en voi olla mikään valtapuolueen innokkain kannattaja. Kokoomus mainitaan sen sisarpuolueena, mutta ainakaan tuolloin ketään muuta suomalaista minun lisäksi ei leirillä näkynyt. Asiaan kuului tietysti, että leiri on osallistujille ilmainen ja matkat maksetaan.



Našeja eri kansoista

Ulkomaisia opiskelijoita oli saatu ainakin muutama Serbiasta, vähän useampi Saksasta sekä yksi amerikkalainen. Leirin osanottajat Venäjältä olivat pääasiassa tavallisen oloisia nuoria, ehkä pääasiassa parikymppisiä. Luonnollisesti mukana oli myös vähemmistökansallisuuksien edustajia, eniten tietysti turkkilaisten kansojen, mutta myös ersiä. Myös parin komilaisen kanssa saatoin vaihtaa komiksi pari sanaa. Saranskista oli runsaasti väkeä. Yhdessä infotaulussa kuvattiin kartalla Naši-järjestön kannatusta eri puolilla Venäjää. Siinä Saransk erottui hyvin vahvana kannatusalueena. Saman vuoden toukokuussa Saranskissa oli ollut ennennäkemättömän massiivinen IFUSCO, josta saamamme T-paidat olivat samaa punaista ja valkoista väriä ja tyyliä kuin Naši-nuorten leirillä. Tekstit olivat sentään erilaiset. Olihan tuon vuoden heinäkuussa juurikin Saranskissa (eikä Marissa niin kuin aikaisemmin oli aiottu) myös Šumbrat, Finno-Ugrija! -suomalais-ugrilaisten kansojen kulttuurifestivaali, johon osallistuivat myös Suomen presidentti ja Unkarin pääministeri. Kaikki istuu hyvin kuvaan.



Oppositio hallitsee

Leirillä ei voinut välttyä näkemästä Venäjän poliittisia oppositiovoimia, tai parodioita niistä. Lähelle tuloporttia oli sijoitettu Toinen Venäjä -maa, jossa mm. Mihail Hodorkovskin karikatyyrihahmo hortoili ja kaivoi nenäänsä jonkun rähjäisen maatilan tapaisen luona. Tarkoituksena oli pelotella millainen tulevaisuus Venäjällä on, jos Toinen Venäjä saa tahtonsa läpi. Toinen Venäjä -oppositioryhmittymä oli perustettu edellisenä vuonna. Opposition järjestämiä Erimielisten marssi -mielenosoituksia suomittiin raivokkaasti liikkeen Naše vremja -lehdessä mm pilakuvin ja sinänsä hauskoin yhdistyksin vokaaleihin ja konsonantteihin. Venäjän kielessä kun ne soglasnyje voi tarkoittaa sekä erimielisiä että vokaaleja. Jos käytät vain vokaaleja, ei viestisi mene perille.

Punaisten lyhtyjen kadulla oli opposiotiojohtajien päät yhdistetty vähäpukeisiin naisvartaloihin ja ilmoitettu minkähintaisia kyseiset prostituoidut olivat ja, mitä palveluja heiltä sai. Pahvinen, alaston Andrus Ansip, tuolloinen Viron pääministeri, oli saanut kunnian seisoa samalla kadulla. Toisaalla oli vertailu, jonka ilmeinen tarkoitus oli vakuutella, kuinka pahasti kieroon lännessä katsotaan Venäjää : Tästä vaahdotaan (esimerkkejä skandaaleista Venäjällä, joista länsi pitää melua) ja Tästä vaietaan (esimerkkejä lännen samanlaisista skandaaleista, joista ei puhuta).

Yleisissä aamu- ja iltakokoontumisissa oppositio oli näkyvästi läsnä. Videoprojektorilla näytettiin valikoituja pätkiä Erimielisten marsseilta ja niitä selitettiin parhain päin. Oli lähikuvaa naisesta, joka huusi iskulauseita, mutta sitten ikäänkuin hämmentyi ja lopetti. Se selitettiin niin, että ehkäpä rouva ei ollutkaan ihan tosissaan, vaan liikkeellä hetken mielijohteesta, kun joku virkailija on häntä loukannut. Joskus kuulee sellaista, että vallanpitäjät eivät kuuntele kritiikkiä. Kokemukseni Venäjältä osoittaa aivan päinvastastaista: kaikkea kritiikkiä seurataan ja analysoidaan suorastaan sairaalloisen pikkutarkasti. Kyse ei tietenkään ole tavanomaisesta vuoropuhelusta, mutta kritiikki laittaa vallanpitäjät miettimään vastaväitteitä. Naši-nuorten toiminta näyttää itse asiassa kokonaan määrittyvän vastustajien kautta. Normaaleja politiikan sisältöjä ei ole. Järjestön tärkein tehtävä lienee kouluttaa vallanpitäjien politiikalle lojaalisia johtajia ja virkamiehiä.



Propagandakärkiä

Tai muistan kyllä yhden konkreettisen julki huudetun tavoitteen: Venäjä ilman lastenkoteja! Ensin en ymmärtänyt, laitetaanko kodittomat lapset kaduille vai mitä. Kyse oli siitä, että viidessä vuodessa Venäjän perheet laitetaan toimimaan niin hyvin, että lastenkoteja ei enää tarvita. Tyttö lavalla huusi suurella paatoksella, että näin tulee tapahtumaan, koska olemme voimakkaita ja päättäväisiä. Niin, onkohan Venäjällä vielä lastenkoteja?

Seligerissä kuulin ensimmäistä kertaa BRIK-ideasta. Lyhennelmä koostuu tulevien maailmanmahtien alkukirjaimista: Brasilia, Venäjä (Rossija), Intia, Kiina. Tämä oli ristiriidassa sen kanssa, että Yhdysvallat kuvattiin päävihollisena. Miksi tuhlata panoksia muutenkin luhistuvaan mahtiin? Tietysti kyse on pohjimmiltaan siitä toiveesta, että Venäjästä tulisi suurin maailmanmahti. Ruplasta kuulemma oli tulossa vahva valuutta, jolle tulee euron ja dollarin tapaan oma symboli. Tämä tuntui juuri tyypilliseltä, että samanaikaisesti oli liikkeellä erityyppisiä propagandakärkiä. Suurvaltakuviot hallitsivat kaikkea. Venäjän naapurimaat esiintyivät vain negatiivisessa tai vähättelevässä sävyssä. Suhtautuminen oli ulotettu jopa historiantulkintaan. Nuorisolle oli luennoitu, että Suomi soti maailmansodassa vain Natsi-Saksan pelinappulana.

Opposition esitettiin ajavan vallankumousta, joka on aina verinen. Tämän vastakohtana Našit ajavat maan rakentamista ilman vallankumousta. Yksi usein kuultu ajatus oli, että kyllähän niitä epäkohtia on, mutta miksi pitäisi antaa Toisen Venäjän järjestää vallankumous, kun ME voimme ne epäkohdat korjata itse. Oppositiota seurataan hysteerisesti ja kaikki propagandan keinot käytetään sitä vastaan. Viimeinen keino on mitätöiminen: "Olisi pelkästään suotavaa, että valtapuolueella olisi varteenotettavia vastavoimia, mutta sellaisia ei ole valitettavasti ilmaantunut."

Politiikan varsinaisen sisällön lisäksi puuttuu yleensä puoluetoiminnalle tyypillinen puolueen sisäinen kiihkeäkin riitely. Leireillä nähdyt kiistat tuntuvat vahvasti järjestetyiltä ja näytösluonteisilta, argumentaatiotaidon leikkikoulumateriaalilta, kuten sopiiko presidentti kuvata punapäisenä tai pitääkö rockmuusikko Juri Ševtšuk nähdä maanpetturina vai ei.



Terveitä elintapoja, uskontoa ja häslinkiä

Leirillä oli järjestetty monenlaista ei-poliittista toimintaa. Urheilu oli erittäin tärkeällä sijalla. Seliger-järvellä oli mahdollisuus meloa ja uida, läheisissä metsissä ajaa maastopyörillä, rannassa oli täydellinen ulkoilmakuntosali ja aamun ohjelmaan kuului aamulenkki juosten tai kävellen sekä erilaisia jumppia ja aerobikkia. Ortodoksisiin hartaustilaisuuksiin oli mahdollista osallistua. Muut uskonnot eivät olleet näkyvillä islamia lukuunottamatta. Tataarien historiasta kuultiin ihan pätevä luento, mutta lopputulemana oli: "Me emme liittyneet Venäjään vapaaehtoisesti, emmekä vapaaehtoisesti Venäjästä eroa." Vähemmistökansallisuuksia huomioitiin yhden näyttävän julisteen verran.

Alkoholin nauttiminen leirillä oli kokonaan kielletty. Sen sijaan jaettiin massoittain pulloja erinomaista kotikaljaa. Erittäin negatiivisesti suhtaudutaan myös tupakoimiseen, mutta ainakin 2007 oli vielä leirillä erityinen alue varattu tupakointia varten.

Paitsi urheilulla kaikenlaisilla työryhmillä (turismi, koulutus, vaalit, armeija...) pidettiin nuoret kiireisinä. Pääasia tuntui olevan meno ja meininki, ei työryhmien tarkoituksenmukaisuus. Vai miltä kuulostaa Hyvyyden teknologia -projekti tai ryhmä, jonka tehtävänä oli juoksennella leirillä ja halata ihmisiä ja osoittaa kaikkien olevan ystäviä. Leirillä myös järjestettiin liikkeen konservatiivisten arvojen korostamiseksi massahäät. Suuri määrä nuoria pareja meni yhtaikaa naimisiin esiintymislavalla. Sen jälkeen he lähtivät järvelle risteilylle, jolla he saivat juhlan kunniaksi poikkeuksellisesti sampanjaa. Kun Venäjällä yleensäkin mennään usein hätäisesti naimisiin parikymppisinä ja parin vuoden päästä erotaan, onko hyvä ratkaisu mennä entistä hätäisemmin ja suuremmalla uholla naimisiin?



Toivoa keskustelusta?

Muutamassa tilanteessa minulla oli mahdollisuus tuoda luontevasti pari uudenlaista näkökulmaa kehiin. Minulta kysyttiin yhdessä pietarilaisten ryhmässä, onko Suomessa presidenttiä tukeva nuorisoliike. Vastasin: "Hän on kyllä kovin suosittu, mutta ... öh ... Halos-nuorista en ole kuullut." Uutinen otettiin vastaan epäuskoisen tyrmistyksen vallassa. Meidän ulkomaalaisten luonnollinen tehtävä oli osallistua ulkomaiden yliopistojen tarjoamista opiskelumahdollisuuksista kertoviin tilaisuuksiin. Keskusteltiin tutkintosysteemien yhtenäistämisestä. Annettiin sellainen kuva, että tämäkin on jokin Länsi-Venäjä -tilanne, jossa Venäjän pitäisi muuttaa systeeminsä vastaamaan lännen systeemejä. Kerroin, että kyllä Suomessakin on jouduttu tekemään vaikka mitä muutoksia eivätkä Euroopan unionin jäsenmaidenkaan tutkintojärjestelmät ole suinkaan yhteismitallisia.

Pientä lavapaatosta lukuunottamatta en kohdannut minkäänlaista sokeaa fanaattisuutta yksilötasolla. Nuoret todella olivat omalla päällään ajattelemaan kykeneviä, eteenpäin pyrkiviä, varmaan keskivertoa fiksumpia ja aktiivisempia nuoria. Esitelmän jälkeen saattoi kuulla moitteita siitä, että siinä ei ollut mitään uutta tai, että yleisön kysymykset olivat tyhmiä. Mitä sitten ajatella, kun lukee uutisia, että Naši-henkiset ihmiset ovat tuhonneet kaivinkoneella helluntaiseurakunnan kirkkorakennuksen Moskovassa? Entä muut Našien tempaukset? Našit piirittivät Viron Moskovan-suurlähetystöä Tallinnan sotilaspatsaskiistan aikana. Imbi Pajun ja Sofi Oksasen Kaiken takana oli pelko -kirjan julkistamistilaisuudessa Sanomatalolla vuonna 2009 Našit osoittivat mieltään. Piirtyy mieleen tasainen jatkumo: Osoitetaan mieltä massiivisesti liioitellun kiistan johdosta. Seuraava askel on osoittaa mieltä naapurimaassa väärästä asiasta kirjoitettua historiikkia vastaan. Sitten ei olekaan enää pitkä askel väärän uskonnon omaisuuden hajottamiseen ja vandalismiin.

Missä vaiheessa voisi olettaa, että ihminen havahtuu miettimään, onkohan sittenkään kaikki ihan niin kuin liike sanoo ja onko toimintatapa oikea, kun tätä edeltää koko NL:n propagandan päälle istutettu jatkuva propanganda lännen kierosta suhtautumisesta Venäjään ja siitä, että länsimaiset liikkeet ja vaikutteet ovat salajuoni, joka tuhoaa Venäjän kulttuurin ja kansan? Myös Latviasta saapunut venäläinen vieras sanoi olevansa huolestunut leirillä havaitsemastaan manipulaation vaarasta. Toivoa voi nähdä siinä silmien välähdyksessä sanan demokraattinen kohdalla, kun opas lausui liikkeen nimen (Nuorison demokraattinen antifasistinen liike Naši) tai kun Karjalan naši kertoi liikkeen toimivan siellä vaalivalvojana. Se kertoi siitä tietoisuudesta, että jos asiasta olisi ruvettu syvällisemmin puhumaan, olisi voinut ilmetä erilaisia käsityksiä demokratiasta ja vaalivalvonnasta.

En muuten usko sitäkään propangandaa, että vuoden 2000 jälkeen tuli järjestys kaaoksen tilalle. Vuonna 1997 en Venäjällä, kansan parissa, nähnyt sen enempää kaaosta kuin vuoden 2000 jälkeenkään tai järjestystäkään. Mutta on Venäjä kieltämättä vakaa maa sisäisesti ja aina sitä ollut, mutta sen vakaus ei ole missään politiikassa, vaan vahvassa kansassa, siinä kansassa, joka istuttaa keväällä omat perunat ja nostaa ne syksyllä vaikka kuoriaiset tai atomipommi olisivat tuhonneet varret. Se käy töissä, vaikka ei saisi palkkaa. Vuonna 1992 kävin ensi kerran Venäjällä. Juna pysähtyi Gus-Hrustalnyjn kristallin myyjien vuoksi Moskovasta itään. Samat tarmokkaat askeleet piirittivät kristalliasemalle pysähtyvät junat viimekin vuonna.

Teemalla 24.3. näytetty dokumentti Rakastan sinua kyyneliin vastaa hyvin kokemuksiani Seligeristä.



Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

3Suosittele

3 käyttäjää suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelijat

NäytäPiilota kommentit (10 kommenttia)

Käyttäjän Enologi kuva
Aki Pulli

Hyvä kuvaus, mutta ihan akateemisesta mielenkiinnosta, oliko tarpeen tuo loppukaneetti. Se toki sinänsä paikkansapitävä, mutta ulkopuolisesta kuulostaa siltä, että ikään kuin etukäteen torjut kritiikkiä "russofobiasta" korostamalla että Venäjällä asuu enimmäkseen ihan fiksuja ja järkeviä ihmisiä.

Eikö oikeastaan kaikissa maissa enemmistö ole ihan fiksuja ja järkeviä? Suomalaisesta perspektiivistä toki helpompi samaistua fiksuihin ja järkeviin ruotsalaisiin kuin fiksuihin ja järkeviin venäläisiin. Toisaalta fiksut ja järkevät venäläiset tuntuvat todennäköisimmiltä kuin fiksut ja järkevät jemeniläiset. Kuitenkin totuus on, että suurin osa ihmisistä kaikkialla fiksuja ja järkeviä ja ne oikeat fanaatikot pieni vähemmistö joka joko oman etunsa takia fanaattisia tai siksi että helposti manipuloitavissa, niin kutsutusti virran vietävissä.

Siksi olisikin tärkeä ymmärtää se, että ihmiset eivät antaisi itsensä altistua halvalle propagandalle ja näkisivät sen läpi, osaisivat panna asiat oikeaan yhteyteen eivätkä usko kaikkea paskaa joka heille "auktoriteetin" taholta syötetään. Ihmisten pitäisi ennen kaikkea ymmärtää että suurin osa väestä on aika samanlaista kaikkialla ja siksi periaatteessa kansalaisen paras liittolainen on toisen maan kansalainen ennemmin kuin oman maan vallan- tai rahanhimoinen poliitikko.

Toisaalta myöskin aggression tunnistaminen tärkeä piirre. Pitää ymärtää milloin aggressio on propagandassa itsepuolustuksen seitinohueen kaapuun puettu vihamielinen toimi toista osapuolta kohtaan ja milloin aito itsepuolustus.

Käyttäjän Esa-JussiSalminen kuva
Esa-Jussi Salminen

Joo hyvä kommentti. Ehkä enemmän kuin torjua mahd. syytöksiä russofobiasta, halusin tuoda esille omaa kokemusta ja sitä, että suurin osa kansasta on kuitenkin hyvin epäpoliittista. Tietyllä tasolla ihmiset on skeptisiä viranomaisia ja virallisia tiedotuskanavia kohtaan. Vanhemmat muistaa, esim. kuinka katastrofeista ei saanut tietoa. Ovat siis henk. kohtaisesti todenneet jo silloisen tiedotuksen puutteet. Monet seuraa eniten valtiollisia TV-kanavia, mutta niitäkin huonosti. Muistan monessa paikassa kylissä Udmurtiassa, että TV on ollut päällä, mutta sitä ei kukaan ole seurannut, kun keskustelu ja muu puuhastelu on ollut paljon mielenkiintoisempaa.
Mutta tietysti propaganda vaikuttaa jotenkin, jos sitä jatkuvasti on esillä, vaikka ei siihen haluaisi uskoa tai siihen kiinnittäisi huomiota.

Jonne Jokinen

Tuoreen gallupin mukaan Putinin kannatus Krimin kriisin jälkimainingeissa on Venäjällä 80 prosentin luokkaa, joten se niistä "fiksuista ja järkevistä" venäläisistä...

Ihan samalla tavalla niihin aivopesu tehoaa kuin muidenkin diktatuurien kansalaisiin.

Nyt kun Putin on ottanut entistä tukevamman otteen mediasta ja viimeisimpänä käänteenä erittäin suositusta vkontakte-sivustosta, ei tulevaisuus ainakaan paremmalta näytä...

Käyttäjän Esa-JussiSalminen kuva
Esa-Jussi Salminen

Tuonkaan gallupin luotettavuudesta en tiedä. Mutta olen samaa mieltä, tietysti aivopesu tehoaa heihinkin. Voipi olla, että fiksut ovat erityisen hyvin manipuloitavissa, koska tuntevat viehtymystä älyllisiin rakennelmiin, jos tarpeeksi taitavasti manipuloidaan.

Jonne Jokinen

Gallupilla on varmasti jokin realistinen virhemarginaali olemassa, mutta sinänsä se on ihan sama, onko Putinin kannatus 80%, 70% vai 60%, se kertoo joka tapauksessa venäläisten ajatusmaailmasta.

Myös suomalaismedian tekemät katuhaastattelut Moskovassa ja Viipurissa tukevat noita lukemia... Eli pääasiassa venäläiset tukevat Krimin valloitusta ja ovat sitä mieltä, että länsimainen media valehtelee.

Erityisesti vanhemmat ihmiset ovat täysin venäläismedian vietävissä. Hehän jo muutenkin haikailevat Neuvostoliiton perään.

Käyttäjän magi kuva
Marko Grönroos

Tuo viehtymys älyllisiin rakennelmiin on hyvä tuoda esille. Pelkästään uskontojen olemassaolo intellektuellien piirissä vaatii jonkin selityksen ja jostain vastaavasta varmasti on kyse. Älyllisiä houkuttimia sisältävistä rakennelmista tulee kiinalaisia sormileluja, joista ei älykkyydelläkään välttämättä vapaudu. Fiksukin motivoituu samoista inhimillisistä asioista kuin jokainen muukin, mutta osaa rationalisoida ne muita paremmin - juuri itselleen riittävällä tasolla, mikä epäilemättä usein myös uppoaa muihin paremmin. Siten he usein innolla osallistuvat tällaisten kummallisten rakennelmien kasaamiseen.

Käyttäjän artoartovihavainen kuva
Arto Vihavainen

Hyvä kirjoitus.

On hyvä kuulla realistisia kuvauksia venäläisestä todellisuudesta keksittyjen fantasiajuttujen sijasta.

Näyttää kuitenkin valitettavasti siltä että fantasiajutut venäkästä uppoavat paremmin länsimaiseen yleisöön kuin realistisemmat. Sama tilanne on Venäjällä.

Kaikenlaiset mieltä kiihottavat jutut ja stereotypiat vallitsevat venäläisten käsitystä länsimaista ja länsimaisten käsitystä Venäjästä ja juuri tässä piilee vaara.

Käyttäjän jormamoll kuva
Jorma Moll

Tällaisia kirjoituksia lukee mielellään.

Käyttäjän markolilja kuva
Marko Lilja

Kiitos. Tätä se on ollut jo stalinin aikoihin. Silloinkin "viholliset" tulivat lännestä.

Käyttäjän Esa-JussiSalminen kuva
Esa-Jussi Salminen

Korjaan itseäni, muistin väärin puutteellisesti, se olikin BRIKS-idea, englannissa ilm. BRICS, eli Etelä-Afrikka on Venäjän uudessa maailmanjärjestyksessä mukana. Tämä verkkomedia on tietysti Kremlin suoltamaa propangandaa ´puhtaimmillaa ja karmeimmillaan, mutta BRIKS ja kaikki muu maailman kahtia jako -vouhotus suunnitelmissa varmaan kukoistaa:
http://www.verkkomedia.org/news.asp?mode=8&id=10350

Toimituksen poiminnat

Tämän blogin suosituimmat kirjoitukset